Tekaisin guzziin uuden imusarjan tiivisteen ja huono käynti ja aivastelu lakkasi siihen.
Mietin pääni puhki, millä saisn tiivistepahviin pyöreän, sopivan kokoisen reiän. Normaalisti olen käyttänyt tarkoitukseen pientä vasaraa ja 9x19 hylsyä. Tällä kertaa ei sopivaa hylsyä ollut käsillä, joten improvisoin juotoskolvin kanssa ja poltin sopivan kokoiset pyöreät reiät pahviin. Hyvä tuli.
Mopossa oli kaiketi kaksi eri ongelmaa.
Tyhjennysruuvi vuoti bensat pihalle, ja käynnistäminen oli hankalaa, kun kohokammio ja bensaletku olivat aina tyhjät yön seisomisen jälkeen. Piti polkea tai startata kauan, että alipaineventtiili laski bensaa tarpeeksi kohokammioon. Pitkä starttailu taas ei ole akun kannalta kiva juttu, ja pitkä polkeminen taas on muuten noloa. "Korjasin" tilanteen purkamalla kaasuttimen ja täyttämällä tyhjennysruuvin reiän tiivistesilikonilla. Ylivuotoputken rassasin auki, joten bensaventtiilivika ei täytä kampikammiota, toivottavasti, bensiinillä. Sitä vaan toivon että mainittu silikoni ei muutu hötöksi bensassa lilluessaan. Silikonihitunen saattaa tukkia vaikkapa pääsuuttimen helposti, ja matka loppunee siihen :I
Se toinen vika taas oli sellainen, että moposta oli puhti kateissa. Oireet viittasivat laihalla käymiseen, ja siihenhän voi olla montakin syytä (roska pääsuuttimessä, neula irti, ...) mutta mahdollisesti tällä kertaa bensatankin alipaineventtiilin letkun vaihtaminen parempaan auttoi. Veikkaan, joskaan en ole varma, että alipaineletku vuosi ilmaa, eikä bensa"hana" pysynyt niin auki, että bensapinta olisi ollut tarpeeksi korkealla. Voi olla niinkin,että pääsuuttimessa oli roska. Enpä tiedä, mutta vika on kuitenkin nyt poistunut ja mopo kulkee aivan sairaan kovaa myös ylämäkeen.
Koitan pitää mopon suunnilleen sellaisena kuin se tehtaalta lähtiessään oli. Tähän on monta syytä. Ensimmäinen on tietenkin se, että mopon virittäminen on pääsääntöisesti laitonta. Olisi noloa päästä maksamaan sakkoja moposkootterin virittämisestä. Toinen syy on se, että haluan että moponi kestää pitkään, vaikkei se mikään erityisen hieno ja upea olekaan. Kolmas on se, että siinä ei oikeastaan ole juuri minkäänlaisia ajo-ominaisuuksia: iskunvaimennus, ajogeometria eivät sovellu "nopeaan" ajoon sitten ollenkaan.
Mieluusti käyttäisin halvinta mahdollista bensaa mopossani, mutta 95-oktaanisen sisältämä alkoholi taitaa tuhota tiivisteet ja muut herkät osat. Näin ollen käytän V-poweria tai 98-oktaanista.
Kaksitahtiöljynä käytän synteettistä 2T-öljyä. Kaksitahtisen pakokaasukäryt eivät ole herkulliset, ja mieluusti minimoin käryä. Halvan ja kalliimman 2T-öljyn välinen hintaero on täysin epäoleellinen, öljyä menee todella vähän ja litran pänikällä ajaa täältä taivaanrantaan monta kertaa.
Arvioidaanpa: seossuhde 2%, litra 2T-öljyä sekoittuu siis 50 litraan bensiiniä. Mopo kuluttaa ... Enpäs muuten tiedäkään. Arvioidaan 3 litraa satasella. 50/3 = 17, eli 1700 kilometriä per litra kaksitahtiöljyä. Työmatka on kymmenen kilometriä suuntaansa, joten päivässä on ajoa 20 kilometriä. Litralla 2T-öljyä ajaa siis 85 kertaa töihin ja takaisin.
Edit: No tottakai se tiivistesilikoni liukeni bensaan. Pidin sitten eilen tauon työmatkalla ja tyhjensin kohokammion pariin kertaan, kun tiivisteestä muodostunut lima tukki paikat. Purin sitten kohokammion taas kerran irti, poistin silikonit ja pistin tyhjennysruuvin kierteisiin hivenen toisenlaista mömmöä. Vuotakoot, jos on vuotaakseen.
maanantai 13. elokuuta 2012
perjantai 10. elokuuta 2012
Ongelmia ongelmia
Voi hitsi, www.guzziclub.fi saitti on ollut nurin jo pari päivää. Toivottavasti saitti nousee pian pystyyn, olisi kaikenlaista :I
Toissapäivänä teki guzzi hassut. Oikeanpuoleinen imusarja irtosi kannesta. Ongelma ilmeni ensin aivasteluna ja sitten todella outona äänenä. Kurkistin oikeaa kylkeä ajaessani ja huomasin että tiiviste on näkyvissä ja revennyt ja imusarja liikkuu eestaas. Ei ihme jos käy hieman laihalla jos on millin rako imusarjan ja kannen välissä. Toivottavasti ei ole imeytynyt tiivisteen paloja imu- tai pakoventtiilin ja seetin väliin :I Ei kai tuosta sen suurempaa muuta haittaa.
Mopo taas kävi eilen hyytymään, liekö roska kaasuttimessa? Oireet viittaavat laihana käymiseen :I Pitää irrottaa kaasutin ja siivota paikat. Ihmettelen vaan etten ole paikallistanut suodatinta bensaletkusta, eli meneekö kaikki roskat tankista kohokammioon sellaisenaan?
Toissapäivänä teki guzzi hassut. Oikeanpuoleinen imusarja irtosi kannesta. Ongelma ilmeni ensin aivasteluna ja sitten todella outona äänenä. Kurkistin oikeaa kylkeä ajaessani ja huomasin että tiiviste on näkyvissä ja revennyt ja imusarja liikkuu eestaas. Ei ihme jos käy hieman laihalla jos on millin rako imusarjan ja kannen välissä. Toivottavasti ei ole imeytynyt tiivisteen paloja imu- tai pakoventtiilin ja seetin väliin :I Ei kai tuosta sen suurempaa muuta haittaa.
Mopo taas kävi eilen hyytymään, liekö roska kaasuttimessa? Oireet viittaavat laihana käymiseen :I Pitää irrottaa kaasutin ja siivota paikat. Ihmettelen vaan etten ole paikallistanut suodatinta bensaletkusta, eli meneekö kaikki roskat tankista kohokammioon sellaisenaan?
perjantai 3. elokuuta 2012
Tuli sit käytyä, osa III
Vieläkin 10.07.2012 maanantai
Pastorellasta matku jatkui Parmaa sivuten Milanon suuntaan. Ennen Milanoa kuitenkin käännyimme pohjoiseen, kohti erästä retken kiintopistetä.
Saavuille Como-järven rannalle myöhään illalla, ja navigoimme huolella pieleen. Olimme varanneet hotellin osoitteesta "Mandello del Lario, katu X numero Y" ja seuranneet uskollisesti navigaattoria. Muuten hyvä, mutta hotelli oli viereisessä kylässä, samannimisen kadun samassa numerossa, Como-järven toisella puolella.
Myöhään myöhään sateessa ja tuulessa väsyneinä reippailimme sitten vielä 40 kilometriä ja pääsimme lopulta väsyinä perille. Hotelli Albergo Sala sijaitsi Valbrona-nimisessä kylässä Via Vittoria Veneto - tien varrella, kun ensin olimme ajaneet jonnekin ... no. Aivan muualle.
10.07.2012 maanantai
Aamun valjettua huiskaisimme kuitenkin MotoGuzzi-museolle Mandello del Larioon käytyämme sitä ennen Bellagio-nimisessä kylässä pesemässä pyykkiä. Lavandera on avainsana, kun pyykkipaikkaa koittaa löytää.
Muutama muukin motoristi oli tullut pyörillään, kuka mistäkin, ihmettelemään Guzzin ylivoiman historiaa. Norjalaisia oli useampia.
Muutama guzzikin tuli bongattua, mutta ovat harvinaista herkkua Italiassakin sellaiset.
Museon vierestä löysimme ruokapaikan, jossa ravitsimme itsemme.
Guzzi-museo täytti odotukset. Melkein joka härvelistä tuli valokuva otettua. Aikaa museossa saisi käytettyä enemmänkin, mutta tunnissakin ehtii oleelliset katsella. Muutama "Sperimentale" laitekin oli näytillä, joista kaikki eivät niin kovin onnistuneilta vaikuttaneet :)
Vaimo onnistui näyttämään ei-kovin-pitkästyneeltä, joten ilmeisesti museokierros ei ollut huono ajatus.
Jos olisi ollut sopiva hetki ja sopivasti muutkin asiat kohdallaan, olisin pyytänyt asiaa tuntevalta mekaanikolta lausunnon voimansiirrosta. Jostain oli matkan varrella tai aiemmin ilmestynyt välystä, jopa häiritsevässä määrin. Ei kuitenkaan sattunut kohdalle, joten suljin välykset mielestäni ja nautin kyydistä.
Matka jatkui kohti koilista.
Vettä räimäisi niskaan hiukkasen ja pohjoisessa pilvet olivat synkät.
Mietimme suuntaa SS36- ja SS38-teiden risteyksessä Como-järven koiliskulmassa. Mieli teki toisaalta pohjoiseen, mutta päädyimme silti itään, jättäen Sveitsin tiemaksuineen ja outoine tapoineen toiseen reissuun. Lähdimme siis kohti Sondrio-nimistä kaupunkia. Sieltä löysimme hotellin ajeltuamme hieman ristiin ja rastiin.
11.07.2012 tiistai
Sondriosta jatkoimme suoraan kohti itää. Melko tylsää oli tie, kunnes puolivahingossa en seurannut muuta liikennettä vaan käännyin pienemmälle tielle. Ja mitäpä sieltä löytyikään...
Passo della Stelvio eikä yhtään vähempää. Herra on siunannut italialaisia motoristeja runsaskätisesti, kun on tuollaisia maastonmuotoja lahjoittanut. Raskaasti lastattu guzzi kaksi päällä ei välttämättä ole hauskin vaihtoehto Stelvion serpentiineihin, mutta kokemus oli melkoinen.
Olisi synti jättää tuo tie ajamatta, jos tuolla päin on liikkeellä. Aikaa menee muutamakin hetki parin hassun kilometrin ajamiseen, mutta on se sen arvoista. SS38 on tien nimi, jos tarvitsee kartalta etsiä. Sveitsi on kivenheiton päässä, siinä on tosin vuori välissä.
Jatkoimme itää ja koilista kohti. Vipitenon länsipuolella, SS42-tiellä, ylitimme taas jonkin vuoren. Paikka tunnetaan nimellä Passo Giovo. Oli sielläkin mutkaa ja huimia maisemia. Ei pöllömpi tie ajaa ja nautiskella elämästä.
Vipitenosta jatkoimme itään varmaankin SS12 ja SS49-teitä pitkin lopulta Itävaltaan, jossa olimme yötä todennäköisesti Lienz-nimisessä kaupungissa.
Vettä tuli ja ilta samoin ja otimme sitten majapaikan väärästä paikasta. Home häiritsi ja paikan taso muutenkin.
12.07.2012 keskiviikko
Ajoimme Itävallan läpi vesisateessa. Kylmäkin oli. Ei paljon naurattanut.
Maisemia ei katseltu, kunhan vaan tehtiin matkaa ja lopulta päädyimme Bratislavaan.
Illan tullen söimme Bratislavalaista perinneruokaa, sushia, nautimme muutaman paikallisen oluen ja nukuimme hemmetin hyvin.
13.07.2012 torstai
Uusi tuttavuus, Slovakia. Bensa oli kuitenkin yhteensopivaa Guzzin kanssa ja tiet tasaisia joten matka joutui. Taisimme pitää hyvää matkavauhtia ja ajaa D1/E75 tietä pitkin kohti Puolaa jonne päästyämme ehdimme juuri käydä Oswiecimin museoalueen läpi. Paikkahan tunnetaan paremmin nimellä Auschwitz, eikä se taida kaivata sen enempää esittelyä.
Museokierroksen jälkeen majoituimme Krakovan pohjoispuolelle motelliin, ja jätimme Krakovan keskustan väliin.
14.07.2012 perjantai
Aamulla urut auki ja Varsovan läpi rohkeasti kohti Augustowia. Päivä siihen menee, kun Puolan ajaa tolkullisesti läpi.
Logos on nykyään sen hotellin nimi, missä majoituimme. Tuttu paikka.
15.07.2012 lauantai
Jätimme Via Baltican ja erkanimme tietä 16 pitkin kohti koilista. Tie E28 vei meidät Vilnaan, jossa seikkailimme navigaattorin opastaessa meitä omituisiin paikkoihin. Pääsimme kuitenkin hotelliin, joka tunnetaan nimellä Panorama. Nimi ei ole ihan väärä, hotellin ikkunoista nimittäin näkee kaupungin yli.
Muutama suomalainen turistibussi oli parkissa hotellin takapihalla, maksullisessa parkissa, ja suomea kuulimme muutaman sanan.
Palloilimme illalla kylillä, ja olihan siellä kaikenlaista, muun muassa kirkkoja, ja lisää kirkkoja.
Noin muutoin Liettua on hiukka köyhän tuntuinen paikka.
16.07.2012 sunnuntai
Vilnasta pikamarssia Riikaa sivuten kohti pohjoista. Etenimme Eestin Häädemeesteen saakka, jossa majoituimme hotelliin nimeltä Lepanina. Ihan kelpoinen vaihtoehto sekin.
17.07.2012 maanantai
Kohti pohjoista, Tallinnaan, satamaan ja kotio, suunnittelemaan uusia seikkailuita.
Pastorellasta matku jatkui Parmaa sivuten Milanon suuntaan. Ennen Milanoa kuitenkin käännyimme pohjoiseen, kohti erästä retken kiintopistetä.
Saavuille Como-järven rannalle myöhään illalla, ja navigoimme huolella pieleen. Olimme varanneet hotellin osoitteesta "Mandello del Lario, katu X numero Y" ja seuranneet uskollisesti navigaattoria. Muuten hyvä, mutta hotelli oli viereisessä kylässä, samannimisen kadun samassa numerossa, Como-järven toisella puolella.
Myöhään myöhään sateessa ja tuulessa väsyneinä reippailimme sitten vielä 40 kilometriä ja pääsimme lopulta väsyinä perille. Hotelli Albergo Sala sijaitsi Valbrona-nimisessä kylässä Via Vittoria Veneto - tien varrella, kun ensin olimme ajaneet jonnekin ... no. Aivan muualle.
 |
| Albergo Sala |
 |
| Lecco, näkymä järvelle |
 |
| Mandello del Lario järven yli nähtynä |
 |
| Tällaisen kun saisi... |
 |
| Museon portilla |
Muutama guzzikin tuli bongattua, mutta ovat harvinaista herkkua Italiassakin sellaiset.
Museon vierestä löysimme ruokapaikan, jossa ravitsimme itsemme.
Guzzi-museo täytti odotukset. Melkein joka härvelistä tuli valokuva otettua. Aikaa museossa saisi käytettyä enemmänkin, mutta tunnissakin ehtii oleelliset katsella. Muutama "Sperimentale" laitekin oli näytillä, joista kaikki eivät niin kovin onnistuneilta vaikuttaneet :)
Vaimo onnistui näyttämään ei-kovin-pitkästyneeltä, joten ilmeisesti museokierros ei ollut huono ajatus.
Jos olisi ollut sopiva hetki ja sopivasti muutkin asiat kohdallaan, olisin pyytänyt asiaa tuntevalta mekaanikolta lausunnon voimansiirrosta. Jostain oli matkan varrella tai aiemmin ilmestynyt välystä, jopa häiritsevässä määrin. Ei kuitenkaan sattunut kohdalle, joten suljin välykset mielestäni ja nautin kyydistä.
Matka jatkui kohti koilista.
Vettä räimäisi niskaan hiukkasen ja pohjoisessa pilvet olivat synkät.
Mietimme suuntaa SS36- ja SS38-teiden risteyksessä Como-järven koiliskulmassa. Mieli teki toisaalta pohjoiseen, mutta päädyimme silti itään, jättäen Sveitsin tiemaksuineen ja outoine tapoineen toiseen reissuun. Lähdimme siis kohti Sondrio-nimistä kaupunkia. Sieltä löysimme hotellin ajeltuamme hieman ristiin ja rastiin.
11.07.2012 tiistai
Sondriosta jatkoimme suoraan kohti itää. Melko tylsää oli tie, kunnes puolivahingossa en seurannut muuta liikennettä vaan käännyin pienemmälle tielle. Ja mitäpä sieltä löytyikään...
Passo della Stelvio eikä yhtään vähempää. Herra on siunannut italialaisia motoristeja runsaskätisesti, kun on tuollaisia maastonmuotoja lahjoittanut. Raskaasti lastattu guzzi kaksi päällä ei välttämättä ole hauskin vaihtoehto Stelvion serpentiineihin, mutta kokemus oli melkoinen.
Jatkoimme itää ja koilista kohti. Vipitenon länsipuolella, SS42-tiellä, ylitimme taas jonkin vuoren. Paikka tunnetaan nimellä Passo Giovo. Oli sielläkin mutkaa ja huimia maisemia. Ei pöllömpi tie ajaa ja nautiskella elämästä.
Vipitenosta jatkoimme itään varmaankin SS12 ja SS49-teitä pitkin lopulta Itävaltaan, jossa olimme yötä todennäköisesti Lienz-nimisessä kaupungissa.
Vettä tuli ja ilta samoin ja otimme sitten majapaikan väärästä paikasta. Home häiritsi ja paikan taso muutenkin.
12.07.2012 keskiviikko
Ajoimme Itävallan läpi vesisateessa. Kylmäkin oli. Ei paljon naurattanut.
Maisemia ei katseltu, kunhan vaan tehtiin matkaa ja lopulta päädyimme Bratislavaan.
Illan tullen söimme Bratislavalaista perinneruokaa, sushia, nautimme muutaman paikallisen oluen ja nukuimme hemmetin hyvin.
13.07.2012 torstai
Uusi tuttavuus, Slovakia. Bensa oli kuitenkin yhteensopivaa Guzzin kanssa ja tiet tasaisia joten matka joutui. Taisimme pitää hyvää matkavauhtia ja ajaa D1/E75 tietä pitkin kohti Puolaa jonne päästyämme ehdimme juuri käydä Oswiecimin museoalueen läpi. Paikkahan tunnetaan paremmin nimellä Auschwitz, eikä se taida kaivata sen enempää esittelyä.
 |
| Hotelli Krakovan pohjoispuolella |
14.07.2012 perjantai
Aamulla urut auki ja Varsovan läpi rohkeasti kohti Augustowia. Päivä siihen menee, kun Puolan ajaa tolkullisesti läpi.
 |
| Hotelli Logos Augostowissa, Puolassa. |
15.07.2012 lauantai
Jätimme Via Baltican ja erkanimme tietä 16 pitkin kohti koilista. Tie E28 vei meidät Vilnaan, jossa seikkailimme navigaattorin opastaessa meitä omituisiin paikkoihin. Pääsimme kuitenkin hotelliin, joka tunnetaan nimellä Panorama. Nimi ei ole ihan väärä, hotellin ikkunoista nimittäin näkee kaupungin yli.
Muutama suomalainen turistibussi oli parkissa hotellin takapihalla, maksullisessa parkissa, ja suomea kuulimme muutaman sanan.
Palloilimme illalla kylillä, ja olihan siellä kaikenlaista, muun muassa kirkkoja, ja lisää kirkkoja.
 |
| Katuvilinää Vilnassa |
16.07.2012 sunnuntai
Vilnasta pikamarssia Riikaa sivuten kohti pohjoista. Etenimme Eestin Häädemeesteen saakka, jossa majoituimme hotelliin nimeltä Lepanina. Ihan kelpoinen vaihtoehto sekin.
17.07.2012 maanantai
Kohti pohjoista, Tallinnaan, satamaan ja kotio, suunnittelemaan uusia seikkailuita.
Tuli sit käytyä, osa II
5.07.2012 torstai
Edullisen hotelliyön jälkeen jeesasin kanssamotoristeja lainaamalla 21-millistä avainta ketjunkiristyshommaa varten. Itse en ketjuja reissussa kiristele.
Jatkoin matkaa kohti Trentoa. Matkanteosta ei sen suurempia mielikuvia: teollista maisemaa ja hemmetisti lämpöä.
Suunnitelma oli ajaa isoa tietä Ravennaan ja sieltä sitten kohti Roomaa, mutta enpä toteuttanut suunnitelmaa, vaan käännyin kohti Firenzeä jo aiemmin päästäkseni vuorille ja pienille teille.
Käännyin Bolognan jälkeen SP7:lle, jota jatkoin vuorten yli.
Hienoja maisemia oli siellä, ja satuin osumaan kahvilaan, jossa asiakkaina näytti olevan lähinnä moottoripyöräilijöitä.
Yöksi päädyin paikkaan nimeltä Barberino di Mugello, hotelli "il Cavallo", jos oikein muistan.
En käynyt Faenzassa, jossa osallistuin vuonna 2000 erääseen FINITA-ralliin, enkä myöskään Montemurlossa, jossa kävin Ossi Oluen kanssa tapaamassa Fusellonia ja muita mainioita motoristeja FINITAn jälkeen. Fuselloni olisi ollut mukava tavata, mutta kun meni onneton kuolemaan tuossa muutama vuosi sitten :I
6.07.2012 perjantai
Päivä oli aurinkoinen ja lämmin enkä jaksanut enää vältellä väistämätöntä, joten suuntasin suorinta tietä Roomaan.
Kallis oli moottoritiemaksu, 19e Firenzestä Roomaan, mutta tulipa koettua sekin. Kiirehän ei minulla vielä ollut, mutta ajattelin kuitenkin olla ajoissa perillä.
Ajatuksena oli, että sekä minä että vaimo olisimme molemmat Roomassa lauantaina. Vaimo oli tulossa lentäen ja tarkoitus oli ajaa yhdessä takaisin.
Huiskaisin kuitenkin Roomaan päivää etuajassa ja sain hotellista huoneen. Noin muutoin suosittelen sellaista palvelua kuin booking.com. En tiedä täysin miten homma kulissien takana toimii mutta käyttäjän kannalta palvelu on loistava. Usein majoituksen hinta on booking.com:n kautta hankittuna edullisempi kuin tiskiltä.
Samoin navigaattori on jumalten lahja motoristille. Ajoin hotellin pihaan eksymättä kertaakaan, vaikka Rooma on iso kaupunki ja siellä on monta tietä ja risteystä.
7.07.2012 lauantai
Mopo tulille ja lentokentälle. Etukäteen ujostutti lähteä seikkailemaan ja pysäköimään isolle lentokentälle, mutta homma sujui hienosti. Navi opasti eleettä oikeaan paikkaan ja kaksipyöräiset vehkeet pysäköitiin sinne minne se sopivat ja missä ne eivät ole muiden kulkijoiden tukkeena, joten tämäkään ei ollut ongelma.
Olin kuitenkin tullut ajoissa paikalle, joten pääsin viettämään aikaa muutamankin tunnin lentokentällä, jonne vaimokin sitten aikanaan tuli.
Hotellille mentiin, syötiin hyvin ja nukuttiin vielä paremmin.
8.07.2012 sunnuntai
Kylille bussilla. Jotain vanhoja taloja siellä oli. Niistä otettiin muutama kuva ja tavattiin vanha tuttu Mikko vuosien takaa Panteonin vieressä. Mikon kanssa nautimme huurteisia ja vaihdoimme kuulumisia, joita riittikin.
Hotellille mentiin lopulta, syötiin hyvin ja nukuttiin vielä paremmin.
9.07.2012 sunnuntai
Päätimme jatkaa matkaa ja näin teimmekin. Ajoimme pohjoiseen ja majoituimme lopulta Pisan kaupungissa, jossa saimme hotellista lainaan TV:n kaukosäätimen, joka tuli mukanamme vahingossa koko loppumatkan. Laitamma sen postissa takaisin, kun joskus ehdimme.
Matkan varrella jäi mieleen paikannimiä Viterbo ja erityisesti Siena, joten ajoimme varmaankin tietä nimeltä SS2.
Sienassa pidimme paussia ja kävimme syömässä kukkulan päällä.
Päivä oli pitkä ja kuuma, ja teimme hieman huonon reittivalinnan: päädyimme köröttelemään tylsää, tasaista ja hidasta pikkutietä kun koitimme välttää moottoritietä.
Illalla Pisaan päästyämme kuvasimme italialaisen rakennustaidon helmiä.
10.07.2012 maanantai
Herättyämme etsimme käsimme Sen Tornin ja kävimme siellä ottamassa muutaman valokuvan. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että kamerassani Nokia N8:ssa on ostamani softa, PhotoRama tai jotain sinnepäin, jonka panoraamanluontitoiminto sekosi täysin, kun koitin ottaa Siitä Tornista kuvaa. Nips naps nirri pois meni softalta, kun ei reppana tajunnut, että se torni on oikeasti vinossa.
Jatkoimme matkaa kohti rantaa ja kävimme syömässä Carrara-nimisen kylän rannalla sijaitsevassa ravintolassa. Upeat on biitsit, menemme varmaan toistekin.
Rannan jälkeen jatkoimme sisämaahan ja tietenkin pienempiä teitä. Sitä en muista mitä ne tiet olivat, mutta minulla on kuvia joissa on GPS-koordinaatit. Kun keksin, kuinka saan kuvat sijoitettua maps.google.com palveluun, selviää myös matkareittimme.
Hetkeäkään ei kaduttanut ajaa pieniä teitä vuorten yli, kun kiirekään ei ollut.
SS665 näyttäisi olevan tie jota ajoimme.
Takarengas oli kulunut kulmikkaaksi, joten keksin pysähtyi vaihdattamaan sen paikassa nimeltä Pastorella, SP6:n varrella.
Yhteistä kieltä ei ollut, mutta yhteistyössä saimme kumin vaihdettua. Rengasfirman kaverit tarjoilivat paikallista kuohuviiniä ja esittelivät Ferraria, joka oli parkkeerattu takahuoneeseen. Upea oli se.
Jälkikäteen tarkastellen renkaan vaihto tapahtui huonoon aikaan, perille Como-järvelle pääsy nimittäin meni todella myöhäksi, ja taas kerran meinasi käydä vanhanaikaiset...
Edullisen hotelliyön jälkeen jeesasin kanssamotoristeja lainaamalla 21-millistä avainta ketjunkiristyshommaa varten. Itse en ketjuja reissussa kiristele.
Jatkoin matkaa kohti Trentoa. Matkanteosta ei sen suurempia mielikuvia: teollista maisemaa ja hemmetisti lämpöä.
Suunnitelma oli ajaa isoa tietä Ravennaan ja sieltä sitten kohti Roomaa, mutta enpä toteuttanut suunnitelmaa, vaan käännyin kohti Firenzeä jo aiemmin päästäkseni vuorille ja pienille teille.
Käännyin Bolognan jälkeen SP7:lle, jota jatkoin vuorten yli.
Yöksi päädyin paikkaan nimeltä Barberino di Mugello, hotelli "il Cavallo", jos oikein muistan.
En käynyt Faenzassa, jossa osallistuin vuonna 2000 erääseen FINITA-ralliin, enkä myöskään Montemurlossa, jossa kävin Ossi Oluen kanssa tapaamassa Fusellonia ja muita mainioita motoristeja FINITAn jälkeen. Fuselloni olisi ollut mukava tavata, mutta kun meni onneton kuolemaan tuossa muutama vuosi sitten :I
6.07.2012 perjantai
Päivä oli aurinkoinen ja lämmin enkä jaksanut enää vältellä väistämätöntä, joten suuntasin suorinta tietä Roomaan.
Kallis oli moottoritiemaksu, 19e Firenzestä Roomaan, mutta tulipa koettua sekin. Kiirehän ei minulla vielä ollut, mutta ajattelin kuitenkin olla ajoissa perillä.
Ajatuksena oli, että sekä minä että vaimo olisimme molemmat Roomassa lauantaina. Vaimo oli tulossa lentäen ja tarkoitus oli ajaa yhdessä takaisin.
Huiskaisin kuitenkin Roomaan päivää etuajassa ja sain hotellista huoneen. Noin muutoin suosittelen sellaista palvelua kuin booking.com. En tiedä täysin miten homma kulissien takana toimii mutta käyttäjän kannalta palvelu on loistava. Usein majoituksen hinta on booking.com:n kautta hankittuna edullisempi kuin tiskiltä.
Samoin navigaattori on jumalten lahja motoristille. Ajoin hotellin pihaan eksymättä kertaakaan, vaikka Rooma on iso kaupunki ja siellä on monta tietä ja risteystä.
7.07.2012 lauantai
Mopo tulille ja lentokentälle. Etukäteen ujostutti lähteä seikkailemaan ja pysäköimään isolle lentokentälle, mutta homma sujui hienosti. Navi opasti eleettä oikeaan paikkaan ja kaksipyöräiset vehkeet pysäköitiin sinne minne se sopivat ja missä ne eivät ole muiden kulkijoiden tukkeena, joten tämäkään ei ollut ongelma.
Olin kuitenkin tullut ajoissa paikalle, joten pääsin viettämään aikaa muutamankin tunnin lentokentällä, jonne vaimokin sitten aikanaan tuli.
 |
| Panteon |
8.07.2012 sunnuntai
Kylille bussilla. Jotain vanhoja taloja siellä oli. Niistä otettiin muutama kuva ja tavattiin vanha tuttu Mikko vuosien takaa Panteonin vieressä. Mikon kanssa nautimme huurteisia ja vaihdoimme kuulumisia, joita riittikin.
Hotellille mentiin lopulta, syötiin hyvin ja nukuttiin vielä paremmin.
9.07.2012 sunnuntai
Päätimme jatkaa matkaa ja näin teimmekin. Ajoimme pohjoiseen ja majoituimme lopulta Pisan kaupungissa, jossa saimme hotellista lainaan TV:n kaukosäätimen, joka tuli mukanamme vahingossa koko loppumatkan. Laitamma sen postissa takaisin, kun joskus ehdimme.
Matkan varrella jäi mieleen paikannimiä Viterbo ja erityisesti Siena, joten ajoimme varmaankin tietä nimeltä SS2.
 |
| Siena |
Päivä oli pitkä ja kuuma, ja teimme hieman huonon reittivalinnan: päädyimme köröttelemään tylsää, tasaista ja hidasta pikkutietä kun koitimme välttää moottoritietä.
 | |
| Kaksi tornia Pisassa |
10.07.2012 maanantai
Herättyämme etsimme käsimme Sen Tornin ja kävimme siellä ottamassa muutaman valokuvan. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että kamerassani Nokia N8:ssa on ostamani softa, PhotoRama tai jotain sinnepäin, jonka panoraamanluontitoiminto sekosi täysin, kun koitin ottaa Siitä Tornista kuvaa. Nips naps nirri pois meni softalta, kun ei reppana tajunnut, että se torni on oikeasti vinossa.
Jatkoimme matkaa kohti rantaa ja kävimme syömässä Carrara-nimisen kylän rannalla sijaitsevassa ravintolassa. Upeat on biitsit, menemme varmaan toistekin.
Hetkeäkään ei kaduttanut ajaa pieniä teitä vuorten yli, kun kiirekään ei ollut.
SS665 näyttäisi olevan tie jota ajoimme.
Takarengas oli kulunut kulmikkaaksi, joten keksin pysähtyi vaihdattamaan sen paikassa nimeltä Pastorella, SP6:n varrella.
Yhteistä kieltä ei ollut, mutta yhteistyössä saimme kumin vaihdettua. Rengasfirman kaverit tarjoilivat paikallista kuohuviiniä ja esittelivät Ferraria, joka oli parkkeerattu takahuoneeseen. Upea oli se.
Jälkikäteen tarkastellen renkaan vaihto tapahtui huonoon aikaan, perille Como-järvelle pääsy nimittäin meni todella myöhäksi, ja taas kerran meinasi käydä vanhanaikaiset...
Tuli sit käytyä, osa I
Muutama aiempi bloggaus viittasi suunnitelmaan käydä etelä-Euroopassa. Kävin, ja pääsin takaisinkin.
Pyörä pelasi kohtuullisesti, joskaan ei virheettömästi.
Starttinappulaa paikallaan pitävä pikkuruuvi löystyi kerran sen verran että jouduin purkamaan oikean puolen kontrollit ja kiristämään ruuvin. Ei lähde mopo käyntiin, jos mainittu ruuvi on löysällä, kun starttinappula ei ota kontaktia.
Öljyä tuli koneen huohotuksesta läpi kahteen eri otteeseen. Tämä tapahtui yleensä pidemmän nopean ajon jälkeen eikä aiheuttanut kuin kosmeettista haittaa ja tarpeen lisätä hieman öljyä kesken reissun.
Alla kuitenkin lyhyt referaatti matkasta ja tapahtumista.
30.06.2012 lauantai
Viimeiset pakkailut Espoossa.
Lähtö Helsingistä kohti Puolaa. Ajoin Vuosaareen Finnlinesin potskin kyytiin, vietin rennon illan laivalla ja nukuin hyvin. Muutakin motoristiporukkaa oli laivalla menossa kuka minnekin. Guzzeja ei näkynyt.
1.07.2012 sunnuntai
Laiva saapui Gdyniaan, jossa oli aika lämmintä. Oisko ollut jotain kolmenkymmenen asteen korvilla.
Lähdin navigaattoria seuraten kohti Poznania, jonka länsipuolella on yksi matkan kiintopisteistä. Navissa valitettavasti oli vanhat kartat joten jouduin moottoritielle, jota sitten jatkoin Torunin lähelle. Tarkoitus oli ajella pienempiä teitä, mutta eipä tuosta nyt haittaakaan ollut, että matka joutui. Kätevästi toimii maksullinen moottoritie, luottokorttia näyttää puomisysteemille motarille mennessä ja motarilta poistuessa niin matka joutuu. Eikä ollut edes kovin järkyttävät tienkäyttömaksut, jos oikein muistan.
Melko pian huomasin sattumalta, että kone puhaltaa öljyä ja muuta sontaa pihalle. Ajoin taukopaikalle ja tarkastelin tilannetta. Nopea (140km/h) ajo motarilla oli ilmeisesti kirnunnut öljyn vaahdoksi ja ylikuormittanut huohotusjärjestelmän. Normaalisti tätä ei huomaisi, kun huohotusletku menee ilmanputsarin sisään, mutta kun minulla ei nyt mene, niin sohjot tulivat sitten pihalle, pitkin pyörän kylkeä.
Tarkistin öljyn määrän ja jatkoin matkaa hieman rauhallisempaa vauhtia.
En päässyt ihan perille asti, mutta eipä se haitannut, aikaa oli käytössä. Olisinko ollut jossain Poznanin lähellä majoituksessa.
Hotelli taisi olla kyseessä, enkä juuri muita asiakkaita nähnyt. Aamupala katettiin minulle pöytään ja sisälsi muun muassa makkaran. Ei jäänyt nälkä.
Pyörä yöpyi lukitussa tallissa. Majoitus oli mukava ja sopivan hintainen.
2.07.2012 maanantai
Jatkoin matkaa navin opastama, välillä outojakin reittejä ajatten kohti bunkkerikompleksia, josta kuvaus täällä: Ostwall
Suosittelen piipahtamaan, jos historia ja sotahommat kiinnostavat. Osallistuin kahden tunnin opastettuun kiertokävelyyn oppaan johdolla. Itsenäisesti paikkoja ei pääse ihmettelemään. Muut seuruelaiset olivat puolalaisia ja saivat oppaalta puolaksi selostuksen. Minulla oli englantia puhuva opas-laatikko. Yllättävän kätevä juttu: eri kohdissa kierrosta oli numerolla varustettu lätkä näytillä ja kun numeron naputteli opastuspurkkiin, se jutteli englanniksi minulle kuulokkeiden välityksellä. Jäi outo olo tästä kohteesta: Adolf ja kaverit olivat käyttäneet aivan hemmetisti resursseja tähän kompleksiin, josta ei lopulta ollut juuri mitään hyötyä. Ovat joka tapauksessa olleet järkyttävän tosissaan noissa sotavalmisteluissaan.
Museokäynnin jälkeen jatkoin matkaa Puolan lounaiskulmaan, lähelle Görlitzin (saksalaista) kaupunkia, jossa hotellimajoitus.
3.07.2012 tiistai
Olin sen verran lähellä Saksaa, että aamulla kun jatkoin matkaa, jouduin huomaamatta ja vahingossa Saksan puolelle. Huomasinkin tämän ihan sattumalta, kun autojen PL-rekisterikilvet vaihtuivat D-merkinnöillä varustetuiksi. Oli varmankin Zittau-nimisestä paikasta kyse. Jatkoin etelään ja Lückendorf-nimisen kylän jälkeen löysin itseni Tsekeistä, niinkuin tarkoitus olikin. Kivoja mäkisiä teitä oli siellä. Tein kaksi virhettä Tsekeissä. Ensimmäinen niistä oli olla ottamatta selvää moottoritiemaksuista. En halunnut niitä maksaa, joten pysyin poissa moottoriteiltä ja jouduin ajamaan pitkiä turhia matkoja pikkuteitä pitkin. Turhaan, sillä moottoritmaksut -eivät- koske moottoripyöriä Tsekeissä.
Toinen virhe oli se, että ajattelin ajaa Prahaa sivuten kohti etelää. Muuten hyvä, mutta osuin Prahan vaiheille iltapäiväruuhkaan, vähän sen jälkeen kun kolme rekkaa oli kolaroinut ja sotkenut liikenteen täysin. Prahan ohitus kesti muutaman tunnin eikä se ollut yhtään hauskaa.
Pääsin kuitenkin Itävallan puolelle, josta kävin samantein ostamassa vinjetin, ettei tarvitsisi ujostella moottoriteitä sen enempää. Pääseehän siellä matkaamaan ilman vinjettiäkin, mutta 4.6 euroa / 10 päivän vinjetti ei tuntunut kohtuuttomalta. Linziä sivuten jatkoin etelään ja meinasin tehdä vanhanaikaiset, eli ilta yllätti, vettä satoi eikä majapaikasta ollut tietoa. Lisäksi tietenkin väsytti. Pienestä kylästä löytyi kuitenkin sympaattinen, joskin outo majoitus, ja pääsin levolle nautittuani paikallisten vieraanvaraisuudesta (tähän pari sanaa matkasuunnitelmien printtaamisesta ja henkilökunnasta :).
Paikka oli A1-moottoritien eteläpuolella Kierhenjotain.
Näinköhän tämä blogipalvelu osaa hyödyntää kuviin liitettyä paikkainformaatiota? Pyrin saamaan kuviin paikkatiedot ihan sitä varten jos joskus vaikka keksisin tiedolle jotain käyttöä. Käytössä oli Nokia N8 - mallinen kamera, jossa on sisäinen GPS.
4.07.2012 keskiviikko
Palasin aamulla moottoritielle ja huiskaisin Salzburgia sivuten taas vahingossa Saksaan. Sattuuhan sitä.
Tankatessa säpsähdin, kun viereen pysäköidyn matkabemarin navigaattori alkoi jutella suomeksi, vaikka pyörässä oli saksalaiset kilvet. Kävi ilmi että kuski ja kaverit olivat suomalaisia, jotka olivat lentäneet saksaan ja vuokranneet sieltä pyörät. No mikä jottei, voihan sen tehdä noinkin.
Oma Guzzi näytti aika köyhältä (pölyä, öljyä, nippareita ja rautalankaa...) uusien kiiltävien matkabemareiden vieressä, mutta eipä tuo minua suuremmin haitannut.
Palasin Itävallan maaperälle, ja ajoin reipasta tahtia moottoritietä Italiaan, Vipitenoon, jossa nautin voileivän, kun en muutakaan saanut.
Jouhuin Vipitenossa ajamaan moottoritietä ainakin 100 metriä, josta jouduin sitten maksamaan moottoritiemaksun. Ehkä tämän olisi jotenkin voinut välttää, mutta mitäs näistä, tässä konkurssissa.
Kuuma oli Vipitenossa ja halusinkin hieman korkeammalle ja viileämpään ilmanalaan.
Tutkailin karttaa ja navigaattoria ja päädyin ajamaan SS508 - tietä kohti Bolzanoa pitkin kauniita maisemia ison tien sijaan. Paljon oli moottoripyöriä samalla tiellä.
Bolzanossa tuli taas sama ongelma eteen: kuuma on ja tekee mieli ajaa pieniä mutkateitä. Löysin tien SS42, joka vastasi toiveita. Sieltä löytyi sitten majoituskin.
Jomman kumman tien varrella oli Passo Pennes, Pennes-sola, jossa pääsin kuvaamaan kyltin joka kertoo korkeuden merenpinnasta: 2211 metriä. Maisemat pitää itse kokea, eivät ne kuviin tartu. Jotkut ovat silti yrittäneet: https://www.google.fi/search?q=passo+pennes&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&sa=X&biw=1600&bih=776
Pyörä pelasi kohtuullisesti, joskaan ei virheettömästi.
Starttinappulaa paikallaan pitävä pikkuruuvi löystyi kerran sen verran että jouduin purkamaan oikean puolen kontrollit ja kiristämään ruuvin. Ei lähde mopo käyntiin, jos mainittu ruuvi on löysällä, kun starttinappula ei ota kontaktia.
Öljyä tuli koneen huohotuksesta läpi kahteen eri otteeseen. Tämä tapahtui yleensä pidemmän nopean ajon jälkeen eikä aiheuttanut kuin kosmeettista haittaa ja tarpeen lisätä hieman öljyä kesken reissun.
Alla kuitenkin lyhyt referaatti matkasta ja tapahtumista.
30.06.2012 lauantai
Viimeiset pakkailut Espoossa.
Lähtö Helsingistä kohti Puolaa. Ajoin Vuosaareen Finnlinesin potskin kyytiin, vietin rennon illan laivalla ja nukuin hyvin. Muutakin motoristiporukkaa oli laivalla menossa kuka minnekin. Guzzeja ei näkynyt.
1.07.2012 sunnuntai
Laiva saapui Gdyniaan, jossa oli aika lämmintä. Oisko ollut jotain kolmenkymmenen asteen korvilla.
Lähdin navigaattoria seuraten kohti Poznania, jonka länsipuolella on yksi matkan kiintopisteistä. Navissa valitettavasti oli vanhat kartat joten jouduin moottoritielle, jota sitten jatkoin Torunin lähelle. Tarkoitus oli ajella pienempiä teitä, mutta eipä tuosta nyt haittaakaan ollut, että matka joutui. Kätevästi toimii maksullinen moottoritie, luottokorttia näyttää puomisysteemille motarille mennessä ja motarilta poistuessa niin matka joutuu. Eikä ollut edes kovin järkyttävät tienkäyttömaksut, jos oikein muistan.
Melko pian huomasin sattumalta, että kone puhaltaa öljyä ja muuta sontaa pihalle. Ajoin taukopaikalle ja tarkastelin tilannetta. Nopea (140km/h) ajo motarilla oli ilmeisesti kirnunnut öljyn vaahdoksi ja ylikuormittanut huohotusjärjestelmän. Normaalisti tätä ei huomaisi, kun huohotusletku menee ilmanputsarin sisään, mutta kun minulla ei nyt mene, niin sohjot tulivat sitten pihalle, pitkin pyörän kylkeä.
Tarkistin öljyn määrän ja jatkoin matkaa hieman rauhallisempaa vauhtia.
En päässyt ihan perille asti, mutta eipä se haitannut, aikaa oli käytössä. Olisinko ollut jossain Poznanin lähellä majoituksessa.
Hotelli taisi olla kyseessä, enkä juuri muita asiakkaita nähnyt. Aamupala katettiin minulle pöytään ja sisälsi muun muassa makkaran. Ei jäänyt nälkä.
2.07.2012 maanantai
Jatkoin matkaa navin opastama, välillä outojakin reittejä ajatten kohti bunkkerikompleksia, josta kuvaus täällä: Ostwall
Suosittelen piipahtamaan, jos historia ja sotahommat kiinnostavat. Osallistuin kahden tunnin opastettuun kiertokävelyyn oppaan johdolla. Itsenäisesti paikkoja ei pääse ihmettelemään. Muut seuruelaiset olivat puolalaisia ja saivat oppaalta puolaksi selostuksen. Minulla oli englantia puhuva opas-laatikko. Yllättävän kätevä juttu: eri kohdissa kierrosta oli numerolla varustettu lätkä näytillä ja kun numeron naputteli opastuspurkkiin, se jutteli englanniksi minulle kuulokkeiden välityksellä. Jäi outo olo tästä kohteesta: Adolf ja kaverit olivat käyttäneet aivan hemmetisti resursseja tähän kompleksiin, josta ei lopulta ollut juuri mitään hyötyä. Ovat joka tapauksessa olleet järkyttävän tosissaan noissa sotavalmisteluissaan.
3.07.2012 tiistai
Olin sen verran lähellä Saksaa, että aamulla kun jatkoin matkaa, jouduin huomaamatta ja vahingossa Saksan puolelle. Huomasinkin tämän ihan sattumalta, kun autojen PL-rekisterikilvet vaihtuivat D-merkinnöillä varustetuiksi. Oli varmankin Zittau-nimisestä paikasta kyse. Jatkoin etelään ja Lückendorf-nimisen kylän jälkeen löysin itseni Tsekeistä, niinkuin tarkoitus olikin. Kivoja mäkisiä teitä oli siellä. Tein kaksi virhettä Tsekeissä. Ensimmäinen niistä oli olla ottamatta selvää moottoritiemaksuista. En halunnut niitä maksaa, joten pysyin poissa moottoriteiltä ja jouduin ajamaan pitkiä turhia matkoja pikkuteitä pitkin. Turhaan, sillä moottoritmaksut -eivät- koske moottoripyöriä Tsekeissä.
Toinen virhe oli se, että ajattelin ajaa Prahaa sivuten kohti etelää. Muuten hyvä, mutta osuin Prahan vaiheille iltapäiväruuhkaan, vähän sen jälkeen kun kolme rekkaa oli kolaroinut ja sotkenut liikenteen täysin. Prahan ohitus kesti muutaman tunnin eikä se ollut yhtään hauskaa.
Pääsin kuitenkin Itävallan puolelle, josta kävin samantein ostamassa vinjetin, ettei tarvitsisi ujostella moottoriteitä sen enempää. Pääseehän siellä matkaamaan ilman vinjettiäkin, mutta 4.6 euroa / 10 päivän vinjetti ei tuntunut kohtuuttomalta. Linziä sivuten jatkoin etelään ja meinasin tehdä vanhanaikaiset, eli ilta yllätti, vettä satoi eikä majapaikasta ollut tietoa. Lisäksi tietenkin väsytti. Pienestä kylästä löytyi kuitenkin sympaattinen, joskin outo majoitus, ja pääsin levolle nautittuani paikallisten vieraanvaraisuudesta (tähän pari sanaa matkasuunnitelmien printtaamisesta ja henkilökunnasta :).
Paikka oli A1-moottoritien eteläpuolella Kierhenjotain.
Näinköhän tämä blogipalvelu osaa hyödyntää kuviin liitettyä paikkainformaatiota? Pyrin saamaan kuviin paikkatiedot ihan sitä varten jos joskus vaikka keksisin tiedolle jotain käyttöä. Käytössä oli Nokia N8 - mallinen kamera, jossa on sisäinen GPS.
Palasin aamulla moottoritielle ja huiskaisin Salzburgia sivuten taas vahingossa Saksaan. Sattuuhan sitä.
Tankatessa säpsähdin, kun viereen pysäköidyn matkabemarin navigaattori alkoi jutella suomeksi, vaikka pyörässä oli saksalaiset kilvet. Kävi ilmi että kuski ja kaverit olivat suomalaisia, jotka olivat lentäneet saksaan ja vuokranneet sieltä pyörät. No mikä jottei, voihan sen tehdä noinkin.
Oma Guzzi näytti aika köyhältä (pölyä, öljyä, nippareita ja rautalankaa...) uusien kiiltävien matkabemareiden vieressä, mutta eipä tuo minua suuremmin haitannut.
Palasin Itävallan maaperälle, ja ajoin reipasta tahtia moottoritietä Italiaan, Vipitenoon, jossa nautin voileivän, kun en muutakaan saanut.
Jouhuin Vipitenossa ajamaan moottoritietä ainakin 100 metriä, josta jouduin sitten maksamaan moottoritiemaksun. Ehkä tämän olisi jotenkin voinut välttää, mutta mitäs näistä, tässä konkurssissa.
Kuuma oli Vipitenossa ja halusinkin hieman korkeammalle ja viileämpään ilmanalaan.
Tutkailin karttaa ja navigaattoria ja päädyin ajamaan SS508 - tietä kohti Bolzanoa pitkin kauniita maisemia ison tien sijaan. Paljon oli moottoripyöriä samalla tiellä.
Bolzanossa tuli taas sama ongelma eteen: kuuma on ja tekee mieli ajaa pieniä mutkateitä. Löysin tien SS42, joka vastasi toiveita. Sieltä löytyi sitten majoituskin.
Jomman kumman tien varrella oli Passo Pennes, Pennes-sola, jossa pääsin kuvaamaan kyltin joka kertoo korkeuden merenpinnasta: 2211 metriä. Maisemat pitää itse kokea, eivät ne kuviin tartu. Jotkut ovat silti yrittäneet: https://www.google.fi/search?q=passo+pennes&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&sa=X&biw=1600&bih=776
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
Reissuvalmisteluja
Tarkoitus olisi pitkästä aikaa lähteä ulkomaanmatkalle Guzzilla. Kesällä 2010 tuli käytyä vaimon kanssa Puolassa, Sudenpesässä, mutta BMW:llä.
BMW:ssä kun on myös ollut ongelmia, se on ollut pois ajosta jo toista vuotta.
BMW:llä piipahdin aiemmin Ukrainassa. Meno Baltian läpi ja paluu Tanskan, Ruotsin kautta.
Ennen BMW:n hankintaa tuli Guzzia käytettyä siellä sun täällä: Läntisin paikka kai Skotlannin länsirannikko, itäisin Irbit, pohjoisin jossain Nordkappin lähistöllä ja eteläisin kai Dubrovnik.
Mutta tällä kertaa matka kohdistuu Roomaan. Ensimmäistä kertaa menen laivalla Puolaan ja jatkan siitä. Baltia on ajettu eestaas jo monta kertaa, samoin Ruotsi, eikä kumpikaan juuri houkuta. Erityisesti Tukholma-Malmö - väli on unettava, samoin kuin Latvia ja Liettua.
Laivaan nousu on lauantai-iltapäivällä (30.6.2012) ja Puolassa ollaan sitten kun laiva pääsee sinne asti. Finnlines ja SMOTO-alennus puristi laivamatkan hinnan 211 euroon.
Pientä valmistelua ja varustelua on tehty edellisinä päivinä.
Asensin pyörään pienen tuulisuojan.
Ennen sitä sain kiinnitettyä pyörään kolme Givi-laukkua yleisasennussarjaa käyttäen. Ei ollut helppoa eikä erityisen hauskaakaan. Laukut sain edullisesti, mutta kiinnikkeisiin paloi pitkä penni. En tiedä miten homma olisi kannattanut hoitaa, mutta Hepco&Beckerin kolmen laukun sarja Guzziin sopivine kiinnikkeineen olisi ehkä ollut vähiten huono vaihtoehto.
Vaihdoin kahvakumit. Pistin roskiin ehkä huonoimmat kahvakumit ikinä. Tai sitten ne ne olivat vain liian isot. Löysin Storm-motorilta kympillä vaahtokumiset ja ne tuntuvat oikein hyviltä. Pitkää elinikää en niille povaa, ovat sen verran pehmeät.
Eilen kävin tallilla vaihtamassa moottori-, perä-, ja vaihteistoöljyt. Suodattimen jätin tällä kertaa vaihtamatta: muistelen että se olisi vaihdettu muutama tuhat kilometriä sitten.
Perästä oli puolet öljyistä kadonnut jonnekin, todennäköisesti kardaanitunneliin. Ei niistä siellä ole vahinkoa, joskaan ei hyötyäkään. Öljyä oli perämurikassa vielä sen verran, että voitelu tuskin on kärsinyt.
Kun kävin miettimään ja muistelemaan, on edellisestä perä- ja vaihteistoöljyjen vaihdosta useampi vuosi. Kilometrejä en muista, mutta nytpä on homma hoidettu.
Perään meni ihan tavallista Nesteen peräöljyä ja 10% Molykote-a - liejua. Vaihteistoon laitoin Shockproof mansikkahillot, eli Red Line-"öljyt". Kiintoisaa ainetta, josta kerrotaan varmaankin täällä http://www.redlineoil.com/ lisää.
Moottoriin laitoin neljä litraa Valvoline 20W-50 racing tai jotain sinnepäin - öljyä. Yleensähän Guzzi Californian öljytilavuus taitaa olla 3 litraa, mutta tuossa yksilössä on välipala, joka nostaa öljytilavuutta litralla. Enemmän öljyä säilyy parempana pidempään.
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Muutama täky Illmanin Mikalle
Jussi Halla-ahon tuomioon johtanut kirjoitus
Tiedän, että blogini käsittelee lähinnä moottorivehkeitä ja niiden kanssa puljaamista, mutta tuumasin että laitanpa tämän tänne, osoituksena tuesta mainitulle Halla-aholle. Linkkaan tähän myös paremman kynäniekan, Jiri Kerosen, blogimerkinnän: http://keronen.blogspot.fi/2012/06/jussi-halla-ahon-tuomioon-johtanut.html3.6.2008
Muutama täky Illmanin Mikalle
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin voittoputki jatkui muutama päivä sitten, kun alapäähuumorin suurmies Seppo Lehto tuomittiin kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiin useista törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Asiaa on puitu pitkin internettiä niin paljon, ettei minun varmaan tarvitse toistella itsestäänselvyyksiä:
a) Lehdon tekemät törkyblogit täyttävät toki minkä hyvänsä tulkinnan mukaiset "törkeän kunnianloukkauksen" kriteerit, mutta
b) Suomessa ei ole koskaan tuomittu ketään kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen tällaisista rikoksista. Mika Illmania en moiti, onhan hän mitä ilmeisimmin sukunimensä arvoinen mies, joka tekee sitä, mitä hänen mielestään on tehtävä, mutta niillä käräjäoikeuksilla, jotka kevään mittaan ovat kiltisti antaneet Mikalle kaiken, mitä tämä kehtaa pyytää, on syytä hävetä.
c) Illman kelpuutti asianomistajiksi ja jättiläiskorvausten saajiksi vain syyttäjäkavereitaan ja kansanedustajia, ei esimerkiksi Teemu Lahtista, jolle Lehdon törkyblogit aiheuttivat mahdollisesti todellista vahinkoa edellisten eduskuntavaalien alla. Ajattelu, jossa julkisuuden henkilön kunnia nauttii suurempaa suojelua kuin rivikansalaisen kunnia, on ollut tähän asti vieras demokraattiselle oikeusvaltiolle.
Kunnianloukkaukset sikseen. Lehto tuomittiin myös uskonrauhan rikkomisesta. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan Lehto rikkoi muslimien uskonrauhaa pilkkaamalla profeetta Muhammadia. Professori Jaakko Hämeen-Anttila on vahvistanut tulkinnan, jonka mukaan Muhammad on islaminuskossa pyhä hahmo.
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin ja Tampereen käräjäoikeuden kanta siis on, että profeetta Muhammadin loukkaaminen on laitonta, koska Muhammad on muslimeille pyhä.
(Toisaalta professori Hämeen-Anttila osaisi varmasti vahvistaa senkin, että kristinuskossa Jeesus ja Jumala ovat pyhiä hahmoja. Tämä ei tietenkään estä ketään pilkkaamasta Jeesusta ja Jumalaa vapaasti valitsemallaan tavalla.)
Aion seuraavaksi heittää Mikalle syötin:
Tästä kohdasta on Helsingin hovioikeuden 29.10.2010 antamalla päätöksellä poistettu väite, jonka mukaan profeetta Muhammad olisi pedofiili, ja islam pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto, sekä väite, että pedofilia olisi Allahin tahto.
(Kts. Muhammadista ja liberaalista demokratiasta.)
Ovatko nämä lauseet laittomia? Ne varmasti loukkaavat muslimin uskonnollisia tuntoja. Lähestytään asiaa loogisten ketjujen avulla:
Viisikymppisenä äijänä Muhammad kihlasi 6- tai 7-vuotiaan Aishan. Heidän liittonsa "täyttyi" Aishan ollessa 9-vuotias. Voidaan tietysti ajatella, että ajat olivat tuolloin toiset, eikä Muhammadin tekoja pidä arvioida nykypäivän kriteereillä, mutta koska toisaalta olemme viime vuosina oppineet, että 50-luvun koulukirjat olivat rasistisia puhuessaan "neekereistä" (vaikka "neekeri" ei tuolloin ollut kenenkään mielestä rasistinen termi), on kai yhtä lailla paikallaan kutsua 1400 vuotta sitten elänyttä lapsenraiskaajaa lapsenraiskaajaksi.
Mitä on tehtävä, jotta yllä esitetyt, lihavoidut väitteet eivät pitäisi paikkaansa? On väitettävä, että ...
a) ... koraani ei ole kirjaimellisesti totta (ts. että Muhammad ei yhtynyt 9-vuotiaaseen tyttöön). Tämä ei käy, koska islamilaisen doktriinin ja muslimien näkemyksen mukaan Koraani on kirjaimellisesti otettavaa Jumalan sanaa. Yhtymistä ja Aishan ikää ei siis voida kiistää loukkaamatta muslimeja.
b) ... Muhammadin toiminta ei ollut kaikilta osin hyväksyttävää. Tämäkään ei käy, koska muslimien (ja Tampereen käräjäoikeuden) näkemyksen mukaan Muhammadin kritisointi on Jumalan kritisointia ja siten pyhäinhäpäisyä. Rangaistus on kuolema. Muslimit uskovat, että Muhammadin teot olivat Jumalan tahdon mukaisia. Koska lapseen yhtyminen oli Muhammadin teko, myös se oli Jumalan tahdon mukainen.
Kuten näemme, kaikki argumentatiiviset väylät lihavoitujen väitteiden kumoamiseksi on teologisesti tukittu. Muhammadin pedofiiliys ja muslimien sekä Allahin pedofiliamyönteisyys voidaan kiistää vain kiistämällä koraanin kirjaimellinen totuudellisuus tahi Muhammadin asema Jumalan lähettiläänä, jonka teot ovat Jumalan tahdon mukaisia.
Niinpä toistan väitteeni:
Tästä kohdasta on Helsingin hovioikeuden 29.10.2010 antamalla päätöksellä poistettu väite, jonka mukaan profeetta Muhammad olisi pedofiili, ja islam pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto, sekä väite, että pedofilia olisi Allahin tahto.
(Kts. Muhammadista ja liberaalista demokratiasta.)
Seuraava täky kuuluu:
Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.
Onko tämä väite sopimaton? Kanssakirjoittaja Kekke kanteli Julkisen Sanan Neuvostolle taannoisesta Kaleva-lehden pääkirjoituksesta, jossa päissään tappamisen arveltiin olevan suomalaisten "kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre". JSN ei ottanut kantelua edes käsittelyyn. Neuvoston sihteeri Nina Porra:
"Kirjoittaja viitannee selvityksiin, joissa humalajuominen on havaittu suomalaisen alkoholikulttuurin erityispiirteeksi. Myös humalan ja väkivallan välillä on todettu yhteyksiä. Ongelman geneettistä taustaa kirjoittaja ei käsittele faktana vaan esittää siitä oman arvelunsa."
JSN:n päätökset eivät tietenkään ole juridisia ennakkotapauksia, joita inkvisiittori Illmanin tarvitsisi noteerata, mutta koska toisaalta "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" on yleisen syytteen alainen rikos, ja koska Illman (jolle asia viran puolesta kuuluisi) ei Kalevan juttuun ole puuttunut, voitaneen tehdä johtopäätös, että negatiivisia, kansallis-geneettisiä stereotypioita saa julkaista, kunhan niitä ei käsitellä faktana.
Emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt.
Kaikki somalit eivät tietenkään ryöstä tai loisi verovaroilla, mutta eivät toisaalta kaikki suomalaisetkaan tapa päissään. Somalit, joita on 0.2 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä, tekevät 12 prosenttia poliisin tietoon tulleista ryöstöistä. Yksi Suomessa asuva somali kymmenestä käy työssä. Ryöstely ja loisiminen ovat somalien lukumäärään suhteutettuna paljon tavallisempia ilmiöitä kuin humalassa tappaminen suomalaisten keskuudessa. Niinpä esitän uudelleen arveluni (jota en käsittele faktana):
Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.
Näissä merkeissä toivotan Mikalle hyvää päivän jatkoa.
Guzzi: jalkatapit siirretty takaisin
Vietin eilisillan tallilla, ja sain laitettua alkuperäiset jalkatapit takaisin paikalleen.
Vaihdevivuista oli osa kadonnut vuosien varrella, joten jouduin hankkimaan Reboot Guzzi Spares - firmasta korvaavaa palikkaa. Hyvä firma, suosittelen.
Rumat ovat alkuperäiset jalkatapit, painavatkin. Voisin harkita jotain tarvikepalikkaa, mutta ei ole ykkösprioriteetin juttu.
Sain myös MotoMatilta hankkimani California Stonen ohjaustangon soviteltua Jackaliin. Matti koneisti sovituspalat, joilla 30mm paksu tanko saatiin Jackalin 22mm kiinnikkeisiin. Hyvä tuli. Stonga on just hyvä.
Ohessa valokuva joka koittaa selventää jotain jotenkin.
Seuraavaksi pitäisi sitten laittaa ne sivu- ja takalaukut kiinni.
Täällä parempi kuva just sarvista ja sovituspaloista: http://www.motomatti.fi/2012/06/stonen-sarvet-jackaliin.html
Vaihdevivuista oli osa kadonnut vuosien varrella, joten jouduin hankkimaan Reboot Guzzi Spares - firmasta korvaavaa palikkaa. Hyvä firma, suosittelen.
Rumat ovat alkuperäiset jalkatapit, painavatkin. Voisin harkita jotain tarvikepalikkaa, mutta ei ole ykkösprioriteetin juttu.
Sain myös MotoMatilta hankkimani California Stonen ohjaustangon soviteltua Jackaliin. Matti koneisti sovituspalat, joilla 30mm paksu tanko saatiin Jackalin 22mm kiinnikkeisiin. Hyvä tuli. Stonga on just hyvä.
 | |
| 7.6.2012 iltasella. Stonen stonga ja alkuperäiset jalkavehkeet. |
Seuraavaksi pitäisi sitten laittaa ne sivu- ja takalaukut kiinni.
Täällä parempi kuva just sarvista ja sovituspaloista: http://www.motomatti.fi/2012/06/stonen-sarvet-jackaliin.html
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
Givi-laukkusarja California Jackaliin
Matka alkaa lähestyä ja laukut pitäisi saada kiinni. Tarpeeksi monta reissua olen pehmeiden laukkujen kanssa taistellut ja lopulta kypsynyt. Kovat laukut pitää olla; helpottaa kaikkea.
Helppo ratkaisu olisi tietty viedä pyörä vaikka Piikkiöön ja pyytää heitä pistämään kiinni jokin sopiva laukkasarja. Käsittääkseni näin olisi saanut Hepco&Becker sarjan joka taatusti kävisi kuin nenä päähän. Harmi vaan että laukut oli jo hankittu, ja uusi H&B sarja todennäköisesti maksaisi hunajata. Brittisaitilta vilkaisten H&B- laukut olisivat maksaneet 450 puntaa ja tellingit ehkä 250 puntaa.
Kävin tallilla purkamassa Hepco&Becker - sissybar-tarakan pyörästä ja sovittamassa Wingrack-laukkukiinnikkeitä pyörääni.
Aiemmin olin hankkinut putkihärdellin, joka käy johonkin Guzzi California-malliin ja jolla saa sivulaukut kiinni. Tajusin kuitenkin etten saa takalaukkua putkihärdellin kanssa mitenkään kiinni, joten tilasin Wingrack-sarjan ja yleiskiinnikesarjan ja päätin laittaa ne.
Eipä olekaan ihan triviaali homma noiden sovittaminen. Muutenhan se voisi olla helppoa ja hauskaa, mutta kun omassa pyörässäni on siirretty jalkatappeja taaksepäin aika rajusti; ei ole pelkääjällä tilaa laittaa jalkojaan hyvin, nyt kun laittaa sivulaukut.
Pitää siis siirtää jalkatapit takaisin eteen ennenkuin homman saa toimimaan kunnolla. Ohessa kuitenkin pari kuvaa sovittelun tuoksinasta.
Tekniikkana kannattaa ilmeisesti käyttää sellaista, että ensin katsoo, missä olisi takakaaren (kuvassa 9-reikäinen lätkä) hyvä olla, sitten sovittaa yleissarjan palikoita käyttäen toisen puolen hyvin kiinni. Tämän jälkeen tekee saman peilikuvana toiselle puolelle, ja lopuksi säätää takakaaren (lokasuojan päällä) kohdalleen.
Vielä en tiedä, mihin ja miten tuon härdellin kiinnitän, mutta uskoisin että siitä tulee kuitenkin ihan kelpoinen.
Niin se jalkatappien siirto: Ranskasta on reboot guzzi spares firmasta tulossa puuttuvat vaihdevivuston pätkä. Sen kun saan haltuuni, pääsen palauttelemaan jalkatappeja alkuperäisille paikoilleen.
Pari linkkiä:
Sivulaukkukiinnikkeet: http://shop.teamlaine.fi/index.php?main_page=product_info&products_id=162982
Tällaisen laukkuihin lukittuvan sarjan ostin: http://www.givi.co.uk/Fitment-kits/Optionals/N141
Näillä yritän saada sen kiinni Jackaliin: http://www.givi.co.uk/Fitment-kits/Optionals/Y127
Täältä niitä löytyy Suomessa, toki muualtakin: http://www.emc24.fi/index.php?cPath=413_418_129
Sivulaukkuni taitavat olla tällaiset: http://www.givi.co.uk/Side-hardbags/Monokey-/E41-KEYLESS
Takalaukussa on tällainen selkänoja (onpa kallis!): http://www.emc24.fi/product_info.php?products_id=15745
Takalaukku .... Pistän linkin kun löydän.
Vaihtoehto: http://www.hepco-and-becker-luggage.co.uk
Helppo ratkaisu olisi tietty viedä pyörä vaikka Piikkiöön ja pyytää heitä pistämään kiinni jokin sopiva laukkasarja. Käsittääkseni näin olisi saanut Hepco&Becker sarjan joka taatusti kävisi kuin nenä päähän. Harmi vaan että laukut oli jo hankittu, ja uusi H&B sarja todennäköisesti maksaisi hunajata. Brittisaitilta vilkaisten H&B- laukut olisivat maksaneet 450 puntaa ja tellingit ehkä 250 puntaa.
Kävin tallilla purkamassa Hepco&Becker - sissybar-tarakan pyörästä ja sovittamassa Wingrack-laukkukiinnikkeitä pyörääni.
Aiemmin olin hankkinut putkihärdellin, joka käy johonkin Guzzi California-malliin ja jolla saa sivulaukut kiinni. Tajusin kuitenkin etten saa takalaukkua putkihärdellin kanssa mitenkään kiinni, joten tilasin Wingrack-sarjan ja yleiskiinnikesarjan ja päätin laittaa ne.
Eipä olekaan ihan triviaali homma noiden sovittaminen. Muutenhan se voisi olla helppoa ja hauskaa, mutta kun omassa pyörässäni on siirretty jalkatappeja taaksepäin aika rajusti; ei ole pelkääjällä tilaa laittaa jalkojaan hyvin, nyt kun laittaa sivulaukut.
 |
| Huomaa jalkatappien sijainti, erityisesti suhteessa takalaukkuun. |
 |
| Mieluusti alas ja lähelle runkoa, mutta kun tuossa on nuo iskarit tiellä... |
Tekniikkana kannattaa ilmeisesti käyttää sellaista, että ensin katsoo, missä olisi takakaaren (kuvassa 9-reikäinen lätkä) hyvä olla, sitten sovittaa yleissarjan palikoita käyttäen toisen puolen hyvin kiinni. Tämän jälkeen tekee saman peilikuvana toiselle puolelle, ja lopuksi säätää takakaaren (lokasuojan päällä) kohdalleen.
Vielä en tiedä, mihin ja miten tuon härdellin kiinnitän, mutta uskoisin että siitä tulee kuitenkin ihan kelpoinen.
Niin se jalkatappien siirto: Ranskasta on reboot guzzi spares firmasta tulossa puuttuvat vaihdevivuston pätkä. Sen kun saan haltuuni, pääsen palauttelemaan jalkatappeja alkuperäisille paikoilleen.
Pari linkkiä:
Sivulaukkukiinnikkeet: http://shop.teamlaine.fi/index.php?main_page=product_info&products_id=162982
Tällaisen laukkuihin lukittuvan sarjan ostin: http://www.givi.co.uk/Fitment-kits/Optionals/N141
Näillä yritän saada sen kiinni Jackaliin: http://www.givi.co.uk/Fitment-kits/Optionals/Y127
Täältä niitä löytyy Suomessa, toki muualtakin: http://www.emc24.fi/index.php?cPath=413_418_129
Sivulaukkuni taitavat olla tällaiset: http://www.givi.co.uk/Side-hardbags/Monokey-/E41-KEYLESS
Takalaukussa on tällainen selkänoja (onpa kallis!): http://www.emc24.fi/product_info.php?products_id=15745
Takalaukku .... Pistän linkin kun löydän.
Vaihtoehto: http://www.hepco-and-becker-luggage.co.uk
perjantai 1. kesäkuuta 2012
Honda CBR 600 poistui muonavahvuudesta
Ei Hondalle huonosti käynyt, päinvastoin. Uusi omistaja otti sen haltuunsa muutama päivä sitten.
Olin alunperinkin ostanut sen vain siksi aikaa kunnes saan taas Guzzin kuntoon ja ajoon, ja nyt kun Guzzi taas käy ja rokkaa, ei Hondalle ole tarvetta.
45562 kilometriä näytti mittari, kun sen pois annoin.
Ei sille mitään tarvinnut tehdä sen kolmen tuhannen+ kilometrin aikana kun se minulla oli. Bensaa tankkiin ja ajoa. Helppoa.
Heippa vaan ja kiva kun kävit.
Olin alunperinkin ostanut sen vain siksi aikaa kunnes saan taas Guzzin kuntoon ja ajoon, ja nyt kun Guzzi taas käy ja rokkaa, ei Hondalle ole tarvetta.
45562 kilometriä näytti mittari, kun sen pois annoin.
Ei sille mitään tarvinnut tehdä sen kolmen tuhannen+ kilometrin aikana kun se minulla oli. Bensaa tankkiin ja ajoa. Helppoa.
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Guzzin valmistelua matkaa varten
Kävin sitten taas tallilla hoivaamassa Guzzia.
Otin tehtäväkseni nopeusmittarin, joka lakkasi noin 1000 kilometriä sitten toimimasta spontaanisti. Tai ainakin melkein spontaanisti. Jotain piuhoja tai muuta taisin räplätä. Ja niinhän siinä kävi, että vaijerin alapää oli noussut muutaman millin.
Ehdin sitten kuitenkin ostaa uuden vaijerin pikatoimituksena Hauholle Italo-ralliin. Kiitos vaan Piikkiön väki :)
Katselin tänään tarkemmin ja huomasin että vaijeri on ihan ok, ja nopeusmittari alkoi toimia kun (pari kertaa purin yläpään auki ja sen jälkeen tajusin) katsoin vaijerin alapään paikalleen. Huono konstruktio :I
Lieneekö vaihteistoöljy huono valinta vaijerin voiteluksi, en tiedä. Sellaista kuitenkin sattui näppiin ja pari lusikallista kaadoin yläpäästä sisään.
Seuraavaksi purin pois 3-osaisen sokeripalan, joka oli "tilapäisesti" TPS:n johdon varressa. Tinasin piuhat, sukitin yksittäiset johdot ja sitten koko nipun. Nippuside sitten kiinnitti nipun tukevasti, ettei se heilu ja tärise tai hankaannu mihinkään. Toivottavasti sain tehtyä toimivan.
Sitten tuuttasin voitelusilikonia vasemman etustefan tulvilleen, josko se lakkaisi sottaamasta. Pahalta kyllä näyttää. On minulla stefat hyllyssä, mutta vaihtamisen vaiva on aika iso.
Olin kuullut kolahduksen etujarrusta, ja vilkaisinkin sitä sitten tänään. Alunperinhän pyörässä oli yksi levy, mutta vaihdoin siihen tuplat. Kahva ja puristimet on samoin vaihdettu, Brembon "gold"-sarjaa. Palat olivat kovin vähissä, ja vaihdankin ne heti kun saan korvaavat. Oli oma huumorinsa sovittaa nuo puristajat ja pääsylinteri kahvoineen Californiaan, mutta kannatti. On meinaan aika hyvät jarrut nyt.
Vaihdoin sitten myös ohjaustangon. Pyörässä oli MX-pyörän yleismallinen tanko. Nyt on joku tarvikeosa, mallia ihan liian leveä custom-tanko. Enpä tiedä mitä sen kanssa tekisin. Moottoritienopeuksissa ajoviima häiritsee merkittävästi.
Katselin tänään myös jalkatappi-, takajarru ja vaihdevipuhärveleitä. Pyörään sovitettiin aikanaan ilmeisesti jostain LeMansista nuo härvelit ja nyt niistä pitäisi päästä eroon. Tarkoitus on nimittäin laittaa kovat laukut, ja nyt on pelkääjän jalkatapit pahasti tiellä. Että voisi siirtää pelkääjän jalkatapit, pitää siirtää kuskin tapit, ja siinä yhteydessä pitää tietenkin siirtää jarru- ja vaihdevatkaimet. Muut osat ovat tallessa, mutta yksi vipu on jäänyt jonnekin matkalle.
Mittarilukema 104XXX, mutta todellista on noin tuhat enemmän.
Otin tehtäväkseni nopeusmittarin, joka lakkasi noin 1000 kilometriä sitten toimimasta spontaanisti. Tai ainakin melkein spontaanisti. Jotain piuhoja tai muuta taisin räplätä. Ja niinhän siinä kävi, että vaijerin alapää oli noussut muutaman millin.
Ehdin sitten kuitenkin ostaa uuden vaijerin pikatoimituksena Hauholle Italo-ralliin. Kiitos vaan Piikkiön väki :)
Katselin tänään tarkemmin ja huomasin että vaijeri on ihan ok, ja nopeusmittari alkoi toimia kun (pari kertaa purin yläpään auki ja sen jälkeen tajusin) katsoin vaijerin alapään paikalleen. Huono konstruktio :I
Lieneekö vaihteistoöljy huono valinta vaijerin voiteluksi, en tiedä. Sellaista kuitenkin sattui näppiin ja pari lusikallista kaadoin yläpäästä sisään.
Seuraavaksi purin pois 3-osaisen sokeripalan, joka oli "tilapäisesti" TPS:n johdon varressa. Tinasin piuhat, sukitin yksittäiset johdot ja sitten koko nipun. Nippuside sitten kiinnitti nipun tukevasti, ettei se heilu ja tärise tai hankaannu mihinkään. Toivottavasti sain tehtyä toimivan.
Sitten tuuttasin voitelusilikonia vasemman etustefan tulvilleen, josko se lakkaisi sottaamasta. Pahalta kyllä näyttää. On minulla stefat hyllyssä, mutta vaihtamisen vaiva on aika iso.
 |
| Siitepölyä. Ei muuta kiintoisaa. |
 |
| Jarrupala. Merkki on brembo, malli oli vielä hiukka hakusessa. |
 |
| "Nuo on kaksitappibrembot, joita on käytetty esmes Ducati SS900 98->, 996, Aprilia RSV Mille 1997-2003, kutsuttu myös kultasarjan puristajiksi." kertoi Janne Tervola |
Vaihdoin sitten myös ohjaustangon. Pyörässä oli MX-pyörän yleismallinen tanko. Nyt on joku tarvikeosa, mallia ihan liian leveä custom-tanko. Enpä tiedä mitä sen kanssa tekisin. Moottoritienopeuksissa ajoviima häiritsee merkittävästi.
Katselin tänään myös jalkatappi-, takajarru ja vaihdevipuhärveleitä. Pyörään sovitettiin aikanaan ilmeisesti jostain LeMansista nuo härvelit ja nyt niistä pitäisi päästä eroon. Tarkoitus on nimittäin laittaa kovat laukut, ja nyt on pelkääjän jalkatapit pahasti tiellä. Että voisi siirtää pelkääjän jalkatapit, pitää siirtää kuskin tapit, ja siinä yhteydessä pitää tietenkin siirtää jarru- ja vaihdevatkaimet. Muut osat ovat tallessa, mutta yksi vipu on jäänyt jonnekin matkalle.
Mittarilukema 104XXX, mutta todellista on noin tuhat enemmän.
perjantai 18. toukokuuta 2012
Guzzin tunkkausta
Havaitsin toissapäivänä helvetillisen kirskuvan ja rouhivan äänen guzzin moottorista. Öljyä piisasi ja öljynpainevalo ei varoitellut, joten hetken mietittyäni ajoin tallille ihmettelemään.
Sen verran sain selville että roottori hipoi staattoria, mutten oikein keksinyt kuinka korjata tilanne.
Tänään sitten purin paikat uudestaan, käänsin molemmat nurinperin ja lisäsin mutterin alle yhden prikan. Ehkä se siitä.
Taustanahan tässä on tietenkin se, että roottoria aikanaan muokattiin, että saisimme remmiahtimen hihnapyörän samalle akselille. Nyt siitä sitten aiheutui hieman harmia, kun en muistanut asiaa...
Ohessa pari kuvaa tämän päivän ja eilisen harrasteista.
Sen verran sain selville että roottori hipoi staattoria, mutten oikein keksinyt kuinka korjata tilanne.
Tänään sitten purin paikat uudestaan, käänsin molemmat nurinperin ja lisäsin mutterin alle yhden prikan. Ehkä se siitä.
Taustanahan tässä on tietenkin se, että roottoria aikanaan muokattiin, että saisimme remmiahtimen hihnapyörän samalle akselille. Nyt siitä sitten aiheutui hieman harmia, kun en muistanut asiaa...
Ohessa pari kuvaa tämän päivän ja eilisen harrasteista.
 |
| Valeon startti |
 |
| Epäilin ensin starttia metelin lähteeksi, mutta väärässä olin. |
 |
| Vasemmalta puolelta oli pientä pauketta kuulunut. Syynä irronnut alipaineliittimen tulppa. Seurauksena seokset aivan liian laihalla. |
 |
| Seoksen laihuus näkyi tulpissakin |
 |
| Oli sitten sorvannut uraa roottoriin |
 |
| Staattorissa kaikki OK, osa 1 |
 |
| Staattorissa kaikki OK, osa 2 |
 |
| Staattorissa kaikki OK, osa3 |
 |
| Staattorissa kaikki OK, osa 4 |
 | |
| Roottorin selkäpuoli, jonka lopulta käänsin eteenpäin. |
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Skuutterin tuunausta
... mutta toki vain tribologisesti!
Laskeskelin eilen että skootteri näköjään vie (about 12C lämpötilassa) epätarkan mittauksen mukaan 3.9 litraa 98-bensaa satasella.
Imaisin tuorevoiteluöljyt pois parhaani mukaan ja pistin tilalle RVS:n 2T-käsittelyliemet. Niitä saa vaikka täältä: http://tuningstudio.fi/portal/tuotteet?PID=103214&productcategory=2377§ion=c
Eikä näytä olevan kauhean kallistakaan.
Skootterin tapauksessa suorituskyky tai kulutus eivät ole niin kriittisiä. Sen sijaan mieluusti suojaisin kiinalaisen skootterin koneen kulumista vastaan. En oikein usko että ne siellä Kiinassa ovat kovin laadukkaista materiaaleista hienosti viimeistellen vehkeitään tehneet.
Jos RVS-liemi tekee minkä lupaa, saattaa skootterini saada halvalla vuosia ja kilometrejä lisää elinaikaa.
Sitä vaan toivon ettei RVS-mömmö sakkaudu tuoreöljysäiliön pohjalle ja jää sinne :I
Laskeskelin eilen että skootteri näköjään vie (about 12C lämpötilassa) epätarkan mittauksen mukaan 3.9 litraa 98-bensaa satasella.
Imaisin tuorevoiteluöljyt pois parhaani mukaan ja pistin tilalle RVS:n 2T-käsittelyliemet. Niitä saa vaikka täältä: http://tuningstudio.fi/portal/tuotteet?PID=103214&productcategory=2377§ion=c
Eikä näytä olevan kauhean kallistakaan.
Skootterin tapauksessa suorituskyky tai kulutus eivät ole niin kriittisiä. Sen sijaan mieluusti suojaisin kiinalaisen skootterin koneen kulumista vastaan. En oikein usko että ne siellä Kiinassa ovat kovin laadukkaista materiaaleista hienosti viimeistellen vehkeitään tehneet.
Jos RVS-liemi tekee minkä lupaa, saattaa skootterini saada halvalla vuosia ja kilometrejä lisää elinaikaa.
Sitä vaan toivon ettei RVS-mömmö sakkaudu tuoreöljysäiliön pohjalle ja jää sinne :I
lauantai 5. toukokuuta 2012
Ajankohtaista
Tilasin pari seoksensäätäjää saitilta bioadapter.com.
Purkkeja sai jopa valmiiksi Guzzin ruiskuliittimillä, joten kytkeminen on pässinlihaa; plug-and-play. Ainakin näin etukäteen asiaa arvioiden.
Purkissa on nappi, josta voi valita kolme ohjelmaa: 1) ajo bensalla 2) ajo jollain alko-bensa-seoksella (esim 70% alkoa, 30% bensaa) 3) ajo jollain toisella seoksella, esim E85.
Purkin kyljessä toki lukee "gasoline, E70, E85" vaihtoehtoina, mutta kun noita voi säätää, voi asian ajatella niinkin että gaso ja E85 olisivat kuten suunniteltu, mutta E70 säätö tarkoittaisikin "puolet bensaa, puolet E85:sta".
Aika näyttää miten hyvin Guzzi rokkaa alkoholilla. Jos hyvin ja purkki toimii muutoin ok, saatanpa laittaa Smart Roadsteriin samanlaisen.
Ostin kassillisen RVS-tuotteita osoitteesta http://tuningstudio.fi/portal/fi/ ja meinaan läträtä guzzin vaihteiston ja perän, Chevroletin ruiskupumpun ja Qinggi-skootterin tuorevoitelun kanssa. Rahan haaskausta? Ehkä, mutta TÜV kertoi, että kyllä RVS jotain hyvääkin tekee. http://rvs.fi/reference/page21.html kertoo lisää.
Teho ja kulutus ovat toissijaisia. Itseäni enemmän motivoi se, että teho ei jää moottorin sisäisiin kitkoihin kuluttamaan ja rikkomaan paikkoja.
En oikein jaksa uskoa että skootterini olisi valmistettu niin hienoista materiaaleista niin upein toleranssein, etteikö sitä voisi saada metallit pinnoittamalla paremmaksi.
Purkkeja sai jopa valmiiksi Guzzin ruiskuliittimillä, joten kytkeminen on pässinlihaa; plug-and-play. Ainakin näin etukäteen asiaa arvioiden.
Purkissa on nappi, josta voi valita kolme ohjelmaa: 1) ajo bensalla 2) ajo jollain alko-bensa-seoksella (esim 70% alkoa, 30% bensaa) 3) ajo jollain toisella seoksella, esim E85.
Purkin kyljessä toki lukee "gasoline, E70, E85" vaihtoehtoina, mutta kun noita voi säätää, voi asian ajatella niinkin että gaso ja E85 olisivat kuten suunniteltu, mutta E70 säätö tarkoittaisikin "puolet bensaa, puolet E85:sta".
Aika näyttää miten hyvin Guzzi rokkaa alkoholilla. Jos hyvin ja purkki toimii muutoin ok, saatanpa laittaa Smart Roadsteriin samanlaisen.
Ostin kassillisen RVS-tuotteita osoitteesta http://tuningstudio.fi/portal/fi/ ja meinaan läträtä guzzin vaihteiston ja perän, Chevroletin ruiskupumpun ja Qinggi-skootterin tuorevoitelun kanssa. Rahan haaskausta? Ehkä, mutta TÜV kertoi, että kyllä RVS jotain hyvääkin tekee. http://rvs.fi/reference/page21.html kertoo lisää.
Teho ja kulutus ovat toissijaisia. Itseäni enemmän motivoi se, että teho ei jää moottorin sisäisiin kitkoihin kuluttamaan ja rikkomaan paikkoja.
En oikein jaksa uskoa että skootterini olisi valmistettu niin hienoista materiaaleista niin upein toleranssein, etteikö sitä voisi saada metallit pinnoittamalla paremmaksi.
perjantai 27. huhtikuuta 2012
Guzzi säätöihin
Pyörässä on siis nyt vakio ruiskun- ja kipinänohjauspurkki (ECU).
Toimiihan se noinkin, mutta mieli tekisi saada säädöt kohdalleen. On nimittäin todennäköistä että kun monennäköisiä muutoksia on tehty, vakioruisku- ja kipinäkartat eivät ole optimaaliset.
Mitähän niitä olisi vaihtoehtoja ....
MyECU: Australiassa on heppu joka valmistaa näitä. Säädettävissä vaikka minkä suhteen. Sopeutuu myös jos imuilman paine ylittää 1 ilmakehän. Mahdollistaa sekä ruiskutuksen että kipinöinnin säädön juuri halutuksi. Taitaapa vielä ottaa lambda-arvon ajossa huomioon, toisin sanoen säätää ihan itse itseään, jos näin halutaan.
Tämä on siis alkuperäisen ECU:n kokonaan korvaava purkki, jonka pääsee säätämään ihan itse.
Hinta taisi olla jossain 550-650 euron luokassa.
Tällaisen haluaisin ja täältähän sen saisi: http://www.jefferies-au.org/MyECU/
MegaSquirt-II: Itse asiassa minullahan taitaa olla hyllyssä tällainen. Jäi joskus kesken tämän soveltaminen. Nythän voisi katsoa uusiksi, missä tilassa tuo on. Tämä versio ei tue kipinän säätöä, mutta muuten joustaa, esimerkiksi ilman paineen suhteen. Taitaa säätää itseään lennossa lambda-anturin mukaan.
Tämä on alkuperäisen ECU:n rinnalle tuleva purkki. Alkuperäinen ECU jäisi hoitamaan sytytyksen anniskelua. Toki sytytyksen voisi hoitaa jollain muullakin purkilla jollain alkuperäisen ECU:n voisi poistaa.
Hinta? No, tämä on jo melkein maksettu.
Tästä lisää täällä: http://www.megasquirt.info/
PowerCommander III-USB: Tukee vain ruiskun säätöä, eli kipinä jäisi vakioksi. Kaikkein ankein säädettävyydeltään, mutta tietty paljon parempi kuin vakio.
Tämä purkki tulee alkuperäisen ECU:n kaveriksi siten että PowerCommander huijaa alkuperäistä ECUa, käytännössä valehtelemalla ulkoilman lämpötilasta. Periaatteena on että kun on kylmää, laitetaan enemmän bensaa ja toisinpäin. Säätäminen tapahtuu graafisesti tietokoneen näytöllä tai karkeasti purkissa olevilla napeilla.
Hinta vaihtelee 300 USD:stä 450 euroon.
Näistä kerrotaan täällä: http://www.powercommander.com/powercommander/
Vehkeessä kun on nykyään tuplatulpat, olisi hitsin hyvä, jos kipinän ajoitustakin voisi säätää.
Vaikuttaa siltä, että tuo Marellin 15M ECU on aika hankala kapistus säätää kotikonstein. Monia muita vastaavaa hommaa tekeviä ECUja voi säätää itse. Esimerkiksi monia Guzzeissa ja Ducateissa käytettäviä purkkeja voi säätää "ECM" ohjelmalla, joka löytyy googlella. Vaan eipä onnistu 15M-purkin säätö :(
Toimiihan se noinkin, mutta mieli tekisi saada säädöt kohdalleen. On nimittäin todennäköistä että kun monennäköisiä muutoksia on tehty, vakioruisku- ja kipinäkartat eivät ole optimaaliset.
Mitähän niitä olisi vaihtoehtoja ....
MyECU: Australiassa on heppu joka valmistaa näitä. Säädettävissä vaikka minkä suhteen. Sopeutuu myös jos imuilman paine ylittää 1 ilmakehän. Mahdollistaa sekä ruiskutuksen että kipinöinnin säädön juuri halutuksi. Taitaapa vielä ottaa lambda-arvon ajossa huomioon, toisin sanoen säätää ihan itse itseään, jos näin halutaan.
Tämä on siis alkuperäisen ECU:n kokonaan korvaava purkki, jonka pääsee säätämään ihan itse.
Hinta taisi olla jossain 550-650 euron luokassa.
Tällaisen haluaisin ja täältähän sen saisi: http://www.jefferies-au.org/MyECU/
MegaSquirt-II: Itse asiassa minullahan taitaa olla hyllyssä tällainen. Jäi joskus kesken tämän soveltaminen. Nythän voisi katsoa uusiksi, missä tilassa tuo on. Tämä versio ei tue kipinän säätöä, mutta muuten joustaa, esimerkiksi ilman paineen suhteen. Taitaa säätää itseään lennossa lambda-anturin mukaan.
Tämä on alkuperäisen ECU:n rinnalle tuleva purkki. Alkuperäinen ECU jäisi hoitamaan sytytyksen anniskelua. Toki sytytyksen voisi hoitaa jollain muullakin purkilla jollain alkuperäisen ECU:n voisi poistaa.
Hinta? No, tämä on jo melkein maksettu.
Tästä lisää täällä: http://www.megasquirt.info/
PowerCommander III-USB: Tukee vain ruiskun säätöä, eli kipinä jäisi vakioksi. Kaikkein ankein säädettävyydeltään, mutta tietty paljon parempi kuin vakio.
Tämä purkki tulee alkuperäisen ECU:n kaveriksi siten että PowerCommander huijaa alkuperäistä ECUa, käytännössä valehtelemalla ulkoilman lämpötilasta. Periaatteena on että kun on kylmää, laitetaan enemmän bensaa ja toisinpäin. Säätäminen tapahtuu graafisesti tietokoneen näytöllä tai karkeasti purkissa olevilla napeilla.
Hinta vaihtelee 300 USD:stä 450 euroon.
Näistä kerrotaan täällä: http://www.powercommander.com/powercommander/
Vehkeessä kun on nykyään tuplatulpat, olisi hitsin hyvä, jos kipinän ajoitustakin voisi säätää.
Vaikuttaa siltä, että tuo Marellin 15M ECU on aika hankala kapistus säätää kotikonstein. Monia muita vastaavaa hommaa tekeviä ECUja voi säätää itse. Esimerkiksi monia Guzzeissa ja Ducateissa käytettäviä purkkeja voi säätää "ECM" ohjelmalla, joka löytyy googlella. Vaan eipä onnistu 15M-purkin säätö :(
keskiviikko 25. huhtikuuta 2012
Guzzin ecu-asiaa
Shoppasin intternetistä kaapelit ja imuroin softan windows-läppäriini.
Nyt on GuzziDiag.exe jolla saan luettua antureiden tiedot ja vikakoodit, jotka kaiketi saan nyt nollattuakin.
Kunpa olisi tämä softa ollut käytössä kolme vuotta sitten... Ei olisi ollut motskari ikuisuutta tuntemattoman vian takia telakalla.
Ohessa kuva jossa näkyy diagnostiikkatöpselin liitäntä. Lisäksi toinen kuva jossa eräs esimerkki siitä mitä guzzidiag-ohjelman ruudulla voi näkyä.
Kaapeleista sen verran että käytännössä laitetaan peräkkäin kaksi kaapelia: 1) USB-OBD - kaapeli ja 2) OBD-VAG - kaapeli. Kaapeli 1 tulee tietokoneen USB-liittimeen, ja vaatii ajurisoftan, joka tulee myyntipakkauksessa. Itselläni toimii windows-seiskassa OK. Kaapeli 2 sovittaa standardi-OBD-liittimen VAG-malliseksi, eli sellaiseksi jota käyttää mm. Fiat ja moni muu eurooppalainen firma.
Kaapeli 1 tietokoneeseen ja sen perään kaapeli 2 joka kytketään guzziin, niin jopa alkaa diagnostiikkatietoa irrota!
Kaapeleita löytyy vaikkapa täältä:
http://www.elekma.com/index.php?main_page=product_info&cPath=149_123&products_id=857
http://www.elekma.com/index.php?main_page=product_info&cPath=159&products_id=1148
http://www.obd2-shop.eu/obdusbkkldiagnoseinterfacefertiggert-p-151.html
http://www.ebay.de/itm/Adapter-Stecker-Fiat-Lancia-Alfa-Romeo-OBD-OBD2-II-plug-/220656283825?pt=Elektroger
Joku onnistui hankkimaan kaapelit http://www.e-ville.com/fi/ saitilta ja sieltä ne saattaa saada halvimmalla.
Softa on ladattavissa täältä: http://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
Nyt on GuzziDiag.exe jolla saan luettua antureiden tiedot ja vikakoodit, jotka kaiketi saan nyt nollattuakin.
Kunpa olisi tämä softa ollut käytössä kolme vuotta sitten... Ei olisi ollut motskari ikuisuutta tuntemattoman vian takia telakalla.
Ohessa kuva jossa näkyy diagnostiikkatöpselin liitäntä. Lisäksi toinen kuva jossa eräs esimerkki siitä mitä guzzidiag-ohjelman ruudulla voi näkyä.
Kaapeli 1 tietokoneeseen ja sen perään kaapeli 2 joka kytketään guzziin, niin jopa alkaa diagnostiikkatietoa irrota!
Kaapeleita löytyy vaikkapa täältä:
http://www.elekma.com/index.php?main_page=product_info&cPath=149_123&products_id=857
http://www.elekma.com/index.php?main_page=product_info&cPath=159&products_id=1148
http://www.obd2-shop.eu/obdusbkkldiagnoseinterfacefertiggert-p-151.html
http://www.ebay.de/itm/Adapter-Stecker-Fiat-Lancia-Alfa-Romeo-OBD-OBD2-II-plug-/220656283825?pt=Elektroger
Joku onnistui hankkimaan kaapelit http://www.e-ville.com/fi/ saitilta ja sieltä ne saattaa saada halvimmalla.
Softa on ladattavissa täältä: http://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
Jotain skootterista
Ostin toissatalvena (2011 kaiketi) kiinalaisvalmisteisen moposkootterin kun kyllästyin julkisen liikenteen "luotettavuuteen".
Mittarissa taisi olla jotain vajaa puolentoista tuhatta kilometriä. Eipä nuo kilometrit ole paljoa lisääntyneet, juuri nyt on mittarissa 2250 kilometriä.
Talveksi olen vaihtanut nastarenkaat, kesäksi taas vaihdoin alkuperäiset suvikumit. Pari tuntia menee vaihtohommissa, fiksu ostais toiset vanteet (70e kappale).
Skootteri oli ennen haltuuni tuloa "levännyt" vuoden, puolitoista tallissa. Kaasutin oli tuhannen tukossa ja akku täysin kuollut. Jännitteensäädin tai mikä se on, oli myös vainaa. Nyt, muutaman sadan euron korjausten jälkeen härpäle tuntuisi jotakuinkin toimivan. Bensaa vaan syö häiritsevän paljon. Huollossa setä teki jollekin suuttimelle jotain, kuulemma.
Alkuperäiset peilit pistin hyllylle, tilalle yksi tangonpääpeili. Muita oleellisia muutoksia ei tuolle ole tehty, mitä nyt satulan lukitusta joutui hieman miettimään, kun joku mulkvisti koitti avata lukon väkisin ja se se särkyi.
Peräöljyt voisi vaihtaa, ja lisätä sekaan ripaus RVS:ää. RVS:t voisi ajaa myös polttoaineen seassa.
Toisen etuteleskoopin stefan voisi joskus vaihtaa.
Mittarissa taisi olla jotain vajaa puolentoista tuhatta kilometriä. Eipä nuo kilometrit ole paljoa lisääntyneet, juuri nyt on mittarissa 2250 kilometriä.
Talveksi olen vaihtanut nastarenkaat, kesäksi taas vaihdoin alkuperäiset suvikumit. Pari tuntia menee vaihtohommissa, fiksu ostais toiset vanteet (70e kappale).
Alkuperäiset peilit pistin hyllylle, tilalle yksi tangonpääpeili. Muita oleellisia muutoksia ei tuolle ole tehty, mitä nyt satulan lukitusta joutui hieman miettimään, kun joku mulkvisti koitti avata lukon väkisin ja se se särkyi.
Peräöljyt voisi vaihtaa, ja lisätä sekaan ripaus RVS:ää. RVS:t voisi ajaa myös polttoaineen seassa.
Toisen etuteleskoopin stefan voisi joskus vaihtaa.
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Gazzaus Guzziin
Tein eilen siis Jackalille pieniä huoltotoimenpiteitä. Katselin pyörää yltäpäältä ja mielessä kävi ajatus kirjata ylös mitä muutoksia se on kokenut vuoden 2000 jälkeen. Kirjaanpa.
Valosähköt uusiksi: nyt on paksu piuha akulta etuvalolle ja siellä kaksi relettä jakamassa voimaa polttimon langoille
Etulokasuoja: alkuperäinen meni solmuun ja vakuutusyhtiölle kun pistin pyörän kyljelleen. Uusi lokasuoja syntyi kun sovittelin jonkin romikselta löytämäni japanialaisen pienen moottoripyörän lokasuojan kaasuputkesta leikkaamaani ja taivuttelemaani sovittimeen.
Etujarrut: kyllästyin alimittaiseen etujarruun ja sovitettelutin MG Sportin etupuristimet ja jarrukahvan säiliöineen. Letkut teetin teräspunotusta materiaalista. Alunperin oli siis yksi jarrulevy, nyt on kaksi. Tämä noin 95 000 kohdalla.
Ohjaustanko: alkuperäinen meni vakuutusyhtiölle. Nyt on menossa herratietää kuinka mones EVoluutiokierros. Ajossa halpa crossipyörän stonga pää edellä tapahtuvaan ajamiseen.
Mittariston tausta: alkuperäinen alumiininen korvattiin hiilikuituisella, jossa on paikka varvikellolle ja parille muullekin ylimääräiselle jutulle, jotka nyt puuttuvat. Varvikellokin uupuu. Saatanpa laittaa alkuperäisen mittariston taustan takaisin.
Taustapeilit: halvimmat mahdolliset Stormilta tai jostain. Toimivat ihan yhtä hienosti kuin alkuperäisetkin, jotka taisivat mennä vakuutusyhtiölle aikanaan.
Laturi: upotettu pari senttiä alkuperäistä syvemmälle, että saadaan ahtimen veto saman pultin alle.
Pakoputkien alkupäät: paljon avarammat kuin alkuperäiset. Mutkittelut kiertävät sen paikan, missä ahdin oli aikanaan. Rosteria, paitsi yhdestä kohtaa. Pitäisi vaihdattaa sekin kohta rosteriseksi.
Pakoputkiston loppupuoli: 2-1 avarasta putkesta.
Äänenvaimennin: autokäyttöön tarkoitettu, Supertrapp.
Bensatankki: nostettu kolmisen senttiä takapäästä.
Bensahana: sähköinen hana vaihdettu mekaaniseen.
Bensapumppu ja -suodatin: siirretty tankin alle
Regulaattori: alkuperäinen muutettu liittimeksi. Sen kaverina tarvikeregulaattori, joka säätää paineen.
Läppärungot: vaihdettu alkuperäisten kuluttua väljiksi samanlaisiin purkuosiin
Läppärunkojen kiinnitys kansiin: vaihdettu MotoMatin tekemisiin muovisiin.
TPS: vaihdettu pari kertaa. Nyt HD:n varaosa.
CPS: vaihdettu kerran alkuperäisosaan.
Ilmanpuhdistimet: alkuperäiset systeemit heivattu jontkaan. Tilalla halvat kartiosuodattimet. Äänekkäät ja tuskin teknisesti kovin hyvät. Pitää miettiä jotain parempaa. Runkoputkesta tuleva huohotusletku menee nyt oikeanpuoleisen kartiosuodattimen sisään.
Kytkin: järeämpi kuin vakio, vaihdettu joskus 90 000 km kohdalla
Satula: nostettu noin kolme senttiä
Takaiskunvaimentimet: vaihdettu tukevampiin
Jalkatapit: etu- ja takatapit nyt jostain Guzzi LeMansista. Etutapit siirretty noin 15 senttiä taapäin.
Vaihteensiirtomekanismi: käsin kaulittu kasaan. Alkuperäinen keinumekanismi korvattu normaalilla vivulla. Toimii paljon paremmin kuin väljä keinuvipusysteemi.
Jarrupoljin: muokattu sopivaksi. Taitaa olla jostain LeMansista pohja mistä rakennettiin.
Takalokasuoja: leikeltu ja soviteltu jostain HD tarvikelokasuojasta.
Takavilkut: järkyttävän kirkkaat halogeenivilkut, varmaankin Louisilta.
Takavalo: Stormilta varmaankin. Led-tekniikkaa. Halpa.
Akku: nyt käytössä kaksi 20Ah AGM-akkua rinnan. Mainitut akut eivät tykkää tuollaissta käytöstä. Syytä vaihtaa perinteinen akku tilalle.
Äänimerkki, lataussäädin: siirretty uusille paikoille.
Pakoventtiilit: sovitettu jostain guzzimallista. Varret lyhennetty, lautanen pari milliä isompi kuin vakio.nykyään 40mm (alkuperäiset on 37mm)
Kannet: avarrettu. Kansiin lisätty toinen sytytystulppa per kansi. Venttiilinkopissa läpivienti tulpanjohdolle.
Nostinkupit: vaihdettu jossain 80 000 kohdilla .
Venttiilinjouset: vaihdettu jossain 60-70 000 kohdilla jäykempiin
Sytytyspuolat: alkuperäiset korvattu tuplapuolilla.
Männät: madallettu. Alkuperäinen puristussuhde 9.5:1, nyt 8.3:1.
Perän laakerit: vaihdettu joskus 60 000 vaiheilla
Askin laakerit: ensimmäinen vaihdettu 90 000 kohdalla
ECU: vaihdettu 104 000 kohdalla
Ruiskusuuttimet: vaihdettu 104 000 kohdalla
Takarenkaan laakerit: 60 000 km kohdalla vaihdettu
Nyt on kapistus nipussa ja sisältää runsaasti tuoretta tekniikkaa.
Valosähköt uusiksi: nyt on paksu piuha akulta etuvalolle ja siellä kaksi relettä jakamassa voimaa polttimon langoille
Etulokasuoja: alkuperäinen meni solmuun ja vakuutusyhtiölle kun pistin pyörän kyljelleen. Uusi lokasuoja syntyi kun sovittelin jonkin romikselta löytämäni japanialaisen pienen moottoripyörän lokasuojan kaasuputkesta leikkaamaani ja taivuttelemaani sovittimeen.
Etujarrut: kyllästyin alimittaiseen etujarruun ja sovitettelutin MG Sportin etupuristimet ja jarrukahvan säiliöineen. Letkut teetin teräspunotusta materiaalista. Alunperin oli siis yksi jarrulevy, nyt on kaksi. Tämä noin 95 000 kohdalla.
Ohjaustanko: alkuperäinen meni vakuutusyhtiölle. Nyt on menossa herratietää kuinka mones EVoluutiokierros. Ajossa halpa crossipyörän stonga pää edellä tapahtuvaan ajamiseen.
Mittariston tausta: alkuperäinen alumiininen korvattiin hiilikuituisella, jossa on paikka varvikellolle ja parille muullekin ylimääräiselle jutulle, jotka nyt puuttuvat. Varvikellokin uupuu. Saatanpa laittaa alkuperäisen mittariston taustan takaisin.
Taustapeilit: halvimmat mahdolliset Stormilta tai jostain. Toimivat ihan yhtä hienosti kuin alkuperäisetkin, jotka taisivat mennä vakuutusyhtiölle aikanaan.
Laturi: upotettu pari senttiä alkuperäistä syvemmälle, että saadaan ahtimen veto saman pultin alle.
Pakoputkien alkupäät: paljon avarammat kuin alkuperäiset. Mutkittelut kiertävät sen paikan, missä ahdin oli aikanaan. Rosteria, paitsi yhdestä kohtaa. Pitäisi vaihdattaa sekin kohta rosteriseksi.
Pakoputkiston loppupuoli: 2-1 avarasta putkesta.
Äänenvaimennin: autokäyttöön tarkoitettu, Supertrapp.
Bensatankki: nostettu kolmisen senttiä takapäästä.
Bensahana: sähköinen hana vaihdettu mekaaniseen.
Bensapumppu ja -suodatin: siirretty tankin alle
Regulaattori: alkuperäinen muutettu liittimeksi. Sen kaverina tarvikeregulaattori, joka säätää paineen.
Läppärungot: vaihdettu alkuperäisten kuluttua väljiksi samanlaisiin purkuosiin
Läppärunkojen kiinnitys kansiin: vaihdettu MotoMatin tekemisiin muovisiin.
TPS: vaihdettu pari kertaa. Nyt HD:n varaosa.
CPS: vaihdettu kerran alkuperäisosaan.
Ilmanpuhdistimet: alkuperäiset systeemit heivattu jontkaan. Tilalla halvat kartiosuodattimet. Äänekkäät ja tuskin teknisesti kovin hyvät. Pitää miettiä jotain parempaa. Runkoputkesta tuleva huohotusletku menee nyt oikeanpuoleisen kartiosuodattimen sisään.
Kytkin: järeämpi kuin vakio, vaihdettu joskus 90 000 km kohdalla
Satula: nostettu noin kolme senttiä
Takaiskunvaimentimet: vaihdettu tukevampiin
Jalkatapit: etu- ja takatapit nyt jostain Guzzi LeMansista. Etutapit siirretty noin 15 senttiä taapäin.
Vaihteensiirtomekanismi: käsin kaulittu kasaan. Alkuperäinen keinumekanismi korvattu normaalilla vivulla. Toimii paljon paremmin kuin väljä keinuvipusysteemi.
Jarrupoljin: muokattu sopivaksi. Taitaa olla jostain LeMansista pohja mistä rakennettiin.
Takalokasuoja: leikeltu ja soviteltu jostain HD tarvikelokasuojasta.
Takavilkut: järkyttävän kirkkaat halogeenivilkut, varmaankin Louisilta.
Takavalo: Stormilta varmaankin. Led-tekniikkaa. Halpa.
Akku: nyt käytössä kaksi 20Ah AGM-akkua rinnan. Mainitut akut eivät tykkää tuollaissta käytöstä. Syytä vaihtaa perinteinen akku tilalle.
Äänimerkki, lataussäädin: siirretty uusille paikoille.
Pakoventtiilit: sovitettu jostain guzzimallista. Varret lyhennetty, lautanen pari milliä isompi kuin vakio.nykyään 40mm (alkuperäiset on 37mm)
Kannet: avarrettu. Kansiin lisätty toinen sytytystulppa per kansi. Venttiilinkopissa läpivienti tulpanjohdolle.
Nostinkupit: vaihdettu jossain 80 000 kohdilla .
Venttiilinjouset: vaihdettu jossain 60-70 000 kohdilla jäykempiin
Sytytyspuolat: alkuperäiset korvattu tuplapuolilla.
Männät: madallettu. Alkuperäinen puristussuhde 9.5:1, nyt 8.3:1.
Perän laakerit: vaihdettu joskus 60 000 vaiheilla
Askin laakerit: ensimmäinen vaihdettu 90 000 kohdalla
ECU: vaihdettu 104 000 kohdalla
Ruiskusuuttimet: vaihdettu 104 000 kohdalla
Takarenkaan laakerit: 60 000 km kohdalla vaihdettu
Nyt on kapistus nipussa ja sisältää runsaasti tuoretta tekniikkaa.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Guzzin ylläpitoa
Vaihdoin keulaöljyt. Edellisestä keulaöljyjen vaihdosta ei aavistustakaan; kai ne on joskus vaihdettu.Liemet olivat erivärisiä vasemmalla ja oikealla.
Vasen stefa tihkuu, mutta olkoon nyt.
Sovelsin hieman http://motoguzzimaintenance.wetpaint.com/page/Moto+Guzzi+Metal+Stone+Fork+Oil+Change sivulta löytämääni ohjetta ja säästin aikaa: otin molemmat keulaputket ja eturenkaan yhtenä nippuna irti. En tiedä, maksoiko vaivan koittaa kikkailla mutta sain silti homman tehtyä alle neljän tunnin.
Hyllyssä oli Shellin 10w keulaöljyä. Sitä pistin, kai se on ok.
Samalla kertaa koitin tiivistellä hiukka räpättävää vasenta pakoputken alkupään liitosta, huonolla menestyksellä.
Oli sitten kivasti osunut takavalojen piuhat osuneet renkaaseen. Ei paljon valo palanut peräpäässä.
Viilaa näytin etuhaarukan stoppareille, nyt toimii taas ohjauslukko.
Taas yhden sivumuovilätkän ruuvasin paikalleen, enää kaksi uupuu.
Pistin ilmansuodatinöljyä kartiosuodattimiin. Taitaa olla aika turhaa; tuskin noista paljoa hyötyä on muutoinkaan. Isommat sepelit ja oravat ne tietty pitävät ulkona.
Tallilta kun läksin kotiopäin, lakkasi nopeusmittari toimimasta. Oisko veijari katki? Nyt on 04130 kilometriä mittarissa. Pitäiskö ostaa uus nop mittari, ja tankin korkki .... Ovat kyllä tod näk sietämättömän kalliita.
Vielä pitäisi ihmetellä sokeripaloilla liitetyt piuhat (tinaa + sukkaa) TPS:n johdosta.
Päivitys: Bensatankin korkki: 90 euroa. Taidan viilata sitä nykyistä. Jospa se lähtisi toimimaan.
Vasen stefa tihkuu, mutta olkoon nyt.
Sovelsin hieman http://motoguzzimaintenance.wetpaint.com/page/Moto+Guzzi+Metal+Stone+Fork+Oil+Change sivulta löytämääni ohjetta ja säästin aikaa: otin molemmat keulaputket ja eturenkaan yhtenä nippuna irti. En tiedä, maksoiko vaivan koittaa kikkailla mutta sain silti homman tehtyä alle neljän tunnin.
Hyllyssä oli Shellin 10w keulaöljyä. Sitä pistin, kai se on ok.
Samalla kertaa koitin tiivistellä hiukka räpättävää vasenta pakoputken alkupään liitosta, huonolla menestyksellä.
Oli sitten kivasti osunut takavalojen piuhat osuneet renkaaseen. Ei paljon valo palanut peräpäässä.
Viilaa näytin etuhaarukan stoppareille, nyt toimii taas ohjauslukko.
Taas yhden sivumuovilätkän ruuvasin paikalleen, enää kaksi uupuu.
Pistin ilmansuodatinöljyä kartiosuodattimiin. Taitaa olla aika turhaa; tuskin noista paljoa hyötyä on muutoinkaan. Isommat sepelit ja oravat ne tietty pitävät ulkona.
Tallilta kun läksin kotiopäin, lakkasi nopeusmittari toimimasta. Oisko veijari katki? Nyt on 04130 kilometriä mittarissa. Pitäiskö ostaa uus nop mittari, ja tankin korkki .... Ovat kyllä tod näk sietämättömän kalliita.
Vielä pitäisi ihmetellä sokeripaloilla liitetyt piuhat (tinaa + sukkaa) TPS:n johdosta.
Päivitys: Bensatankin korkki: 90 euroa. Taidan viilata sitä nykyistä. Jospa se lähtisi toimimaan.
lauantai 14. huhtikuuta 2012
Vanin öljyt
Kävin juuri vaihtamassa G20:een öljyt.
Ikävää hommaa parkkipaikalla.... Monttu tai nosturi olisi kyllä herkkua.
Pistin vahingossa 7 litraa öljyä enkä 7 quarttia, mutta mittatikussa meni yli vain pari milliä. Tuskin pahasti haittaa.
Aiemman öljyt olivat häkellyttävän tuntuiset; mustaa tervaa. Kyllähän se oli selkeästi nestemäistä, mutta jotenkin oli viskositeetti aika oudon kankea. Olin noin 1000 kilometriä sitten kaatanut koneeseen RVS:t. Mitään erityistä hyvää en ole vielä havainnut käsittelystä, ja niin se kai pitää ollakin...
Sen kyllä huomasin että vähän aikaa RVS:n lisäämisen jälkeen alkoi moottori väristä oudosti tietyillä kierroksilla, mutta ei se kolise sentään. Värinä kummastuttaa, ikäänkuin jokin sylinteri ei olisi mukana osana orkesteria. Kaadoin tankkiin pari pulloa STP:n diesel-puhdistusainetta, mutta enpä ole siitäkään mitään hyvää havainnut. Mieli tekisi täyttää polttoainesuodatin Fortella, mutta eivät perhanat myy sitä itse laitettavaksi :I
Vanhoista öljyistä, niiden iästä ja lajista ei ole mitään tietoa, mutta uudet öljyt tuskin pysyvät hyvin koneessa. Ostin ne talvella pahimpien pakkasten aikaan tavoitteena saada auto käynnistettyä riippumatta siitä paljonko öljyä ajossa menee. Uudet öljyt ovat täyssynteettiset 5w40, eli saattaa palaa ajossa aika reippaasti.
Öljyn- ja suodattimen vaihto tapahtui siis tänään 14. huhtikuuta mittarilukeman ollessa 481723.
Moottorin etupää on alapuolelta öljyinen. En vielä tiedä mikä paikka vuotaa. Onkohan vaihteistoöljyllä lauhdutinta, jonka letku voisi tihkua? Vaihteistoöljyn pinta oli nimittäin alhaalla tässä vajaa tuhat kilometriä sitten. Kaadoin sinne litran ja se näyttäisi olevan vielä ylärajalla.
Vanhempi, mekaaanisesti ruokittu dieselmoottori tuntuu aika hankalasti diagnosoitavalta. Bensakoneessa on helppo ottaa tulpanhattu kerrallaan irti, niin voi havainnoida, muuttuuko käynti. Vastaava temppu on tehtävissä sähköisesti ruokittuihin dieseleihin; sylinteri kerrallaan sammuttaa syötön: jos käynti ei muutu, on mainitussa sylinterissä jotain pielessä.
Vaan milläs testaat mekaanisesti ruokitun dieselin?
Ikävää hommaa parkkipaikalla.... Monttu tai nosturi olisi kyllä herkkua.
Pistin vahingossa 7 litraa öljyä enkä 7 quarttia, mutta mittatikussa meni yli vain pari milliä. Tuskin pahasti haittaa.
Aiemman öljyt olivat häkellyttävän tuntuiset; mustaa tervaa. Kyllähän se oli selkeästi nestemäistä, mutta jotenkin oli viskositeetti aika oudon kankea. Olin noin 1000 kilometriä sitten kaatanut koneeseen RVS:t. Mitään erityistä hyvää en ole vielä havainnut käsittelystä, ja niin se kai pitää ollakin...
Sen kyllä huomasin että vähän aikaa RVS:n lisäämisen jälkeen alkoi moottori väristä oudosti tietyillä kierroksilla, mutta ei se kolise sentään. Värinä kummastuttaa, ikäänkuin jokin sylinteri ei olisi mukana osana orkesteria. Kaadoin tankkiin pari pulloa STP:n diesel-puhdistusainetta, mutta enpä ole siitäkään mitään hyvää havainnut. Mieli tekisi täyttää polttoainesuodatin Fortella, mutta eivät perhanat myy sitä itse laitettavaksi :I
Vanhoista öljyistä, niiden iästä ja lajista ei ole mitään tietoa, mutta uudet öljyt tuskin pysyvät hyvin koneessa. Ostin ne talvella pahimpien pakkasten aikaan tavoitteena saada auto käynnistettyä riippumatta siitä paljonko öljyä ajossa menee. Uudet öljyt ovat täyssynteettiset 5w40, eli saattaa palaa ajossa aika reippaasti.
Öljyn- ja suodattimen vaihto tapahtui siis tänään 14. huhtikuuta mittarilukeman ollessa 481723.
Moottorin etupää on alapuolelta öljyinen. En vielä tiedä mikä paikka vuotaa. Onkohan vaihteistoöljyllä lauhdutinta, jonka letku voisi tihkua? Vaihteistoöljyn pinta oli nimittäin alhaalla tässä vajaa tuhat kilometriä sitten. Kaadoin sinne litran ja se näyttäisi olevan vielä ylärajalla.
Vanhempi, mekaaanisesti ruokittu dieselmoottori tuntuu aika hankalasti diagnosoitavalta. Bensakoneessa on helppo ottaa tulpanhattu kerrallaan irti, niin voi havainnoida, muuttuuko käynti. Vastaava temppu on tehtävissä sähköisesti ruokittuihin dieseleihin; sylinteri kerrallaan sammuttaa syötön: jos käynti ei muutu, on mainitussa sylinterissä jotain pielessä.
Vaan milläs testaat mekaanisesti ruokitun dieselin?
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Guzzi ajossa
Guzzi siis noudettiin Piikkiöstä viime perjantaina. Matka meni muutoin OK mutta pyörä poltti öljyä aivan hemmetisti.
Tänään sitten päätin etsiä öljyn kulutuksen syyn.
Vika löytyi, eikä ollut kallis korjata. Erikoisia yksityiskohtia ei silti puuttunut, kuten se, että pyörä ei savuttanut paljoa kun se oli seisontajalan varassa, mutta ryhtyi heti savuttamaan, kun sen nosti pystyyn.
Oikean sylinterin lisäsytytystulppa oli löysällä. Sen kun sain kiristettyä, savutus loppui kuin seinään.
Joskus sitä tulee vaan niin tyhmä olo.
Nyt Jackal tuntuu siis pelaavan. Mittarissa on 104 000 kilometriä, koneessa on tuoreet öljyt, tankki on puolillaan ja härveli taitaa kaivata nyt lähinnä ajoa.
Ajovalot pätkivät, mutta vika korjautui kun uusi maadoitukset.
Tänään sitten päätin etsiä öljyn kulutuksen syyn.
Vika löytyi, eikä ollut kallis korjata. Erikoisia yksityiskohtia ei silti puuttunut, kuten se, että pyörä ei savuttanut paljoa kun se oli seisontajalan varassa, mutta ryhtyi heti savuttamaan, kun sen nosti pystyyn.
Oikean sylinterin lisäsytytystulppa oli löysällä. Sen kun sain kiristettyä, savutus loppui kuin seinään.
Joskus sitä tulee vaan niin tyhmä olo.
Nyt Jackal tuntuu siis pelaavan. Mittarissa on 104 000 kilometriä, koneessa on tuoreet öljyt, tankki on puolillaan ja härveli taitaa kaivata nyt lähinnä ajoa.
Ajovalot pätkivät, mutta vika korjautui kun uusi maadoitukset.
perjantai 6. huhtikuuta 2012
Ajokausi korkattu
... joskin kyseenalaisissa fiiliksissä, sankan öljysavun saattelemina.
Olivat maahantuojalla jotakuinkin saaneet bensapuolen rokkaamaan: Jackal pääsääntöisesti käy ja tottelee kaasua.Pari pikkuista kulmakarvan kohotusta on valitettavasti tässäkin vielä, mutta kuitenkin, ajoin pyörän kotio.
Jotain 140 kilometriä tuli siis ajettua ja härveli pelasi muutoin ok, mutta puhkui ja puhalsi sankkaa öljysavua. Matkalla meni about litra öljyä savuna ilmaan. Seuraavaksi pitää korjata tämä öljyjuttu.
Sinänsä, nyt on tieto että bensajuttu on OK, samoin kipinäjuttu ja jakopääjuttu. Jos joku öljyjuttu onkin, on se tod näk kohtuullisen ymmärrettävä juttu löytää ja korjata.
... paitti että näytti siltä että molemmat puolet savuttavat, ja miten hitossa se sitten olisi mahdollista?
Olivat maahantuojalla jotakuinkin saaneet bensapuolen rokkaamaan: Jackal pääsääntöisesti käy ja tottelee kaasua.Pari pikkuista kulmakarvan kohotusta on valitettavasti tässäkin vielä, mutta kuitenkin, ajoin pyörän kotio.
Jotain 140 kilometriä tuli siis ajettua ja härveli pelasi muutoin ok, mutta puhkui ja puhalsi sankkaa öljysavua. Matkalla meni about litra öljyä savuna ilmaan. Seuraavaksi pitää korjata tämä öljyjuttu.
Sinänsä, nyt on tieto että bensajuttu on OK, samoin kipinäjuttu ja jakopääjuttu. Jos joku öljyjuttu onkin, on se tod näk kohtuullisen ymmärrettävä juttu löytää ja korjata.
... paitti että näytti siltä että molemmat puolet savuttavat, ja miten hitossa se sitten olisi mahdollista?
torstai 5. huhtikuuta 2012
Tosiaan, Smart!
Meinasin melkein unohtaa, että Hollolassa, Teemun tallissa odottaa kevättä Smart Roadster-Coupe.
Vakuutusyhtiö tykkää, kun on keväällä monta härveliä ajossa, autoja ja motskareita :I
No, Smartilla ei ole vielä kiire minnekään, mutta minulla alkaa olla. Saivat nimittäin maahantuojan huollossa Guzzin toimimaan. Josko kävisi hakemassa.
Vaan Smart tosiaan joo. Moottorijuttuset sun muut ovat vakiot. Ovien saranat ovat nykyään LSD-tehtaan tuotantoa ja väri on vaihtunut musta-harmaasta musta-harmaaksi, joskin kevyeksi kameleontiksi.
Maalauksen hoiti http://www.tuningstudio.fi niinkuin taisi muuten hoitaa saranatkin.
Auto on aivan älyttömän hauska, ja on saanut maistaa maantietä vuoden 2005 jälkeen jo ... oisko 76000 kilometriä.
Nordkappissa on käyty kai pari kertaa, samoin Lofooteilla, sekä Bergenissä ja Stavangerissa, mutta etelämpänä ei.
Vakuutusyhtiö tykkää, kun on keväällä monta härveliä ajossa, autoja ja motskareita :I
Vaan Smart tosiaan joo. Moottorijuttuset sun muut ovat vakiot. Ovien saranat ovat nykyään LSD-tehtaan tuotantoa ja väri on vaihtunut musta-harmaasta musta-harmaaksi, joskin kevyeksi kameleontiksi.
Maalauksen hoiti http://www.tuningstudio.fi niinkuin taisi muuten hoitaa saranatkin.
Auto on aivan älyttömän hauska, ja on saanut maistaa maantietä vuoden 2005 jälkeen jo ... oisko 76000 kilometriä.
Nordkappissa on käyty kai pari kertaa, samoin Lofooteilla, sekä Bergenissä ja Stavangerissa, mutta etelämpänä ei.
tiistai 3. huhtikuuta 2012
Cagiva kaipaisi huomiota
Sain matkahuollosta kolme tuoretta AGM-akkua, kiitos Ilmarin.
Ne pitäisi vaan jaksaa laittaa paikalleen, samoin kuin muutkin Cagivan osat.
On vaan pirun ilkeää kun vakuutusyhtiö riistää Cagivasta jotain 1500 euroa vuoteen ihan tavallista vakuutusmaksua, vaikka vehkeellä ei ajeta kuin kauniina päivinä ja silloinkin älyttömän rauhallisesti. En varmaan pitkään pidä sitä vakuutuksessa, en raaski.
Harmi sinänsä, kun sitä viksuinta vehjettä ei raaski pitää vakuutuksessa :I
Ne pitäisi vaan jaksaa laittaa paikalleen, samoin kuin muutkin Cagivan osat.
On vaan pirun ilkeää kun vakuutusyhtiö riistää Cagivasta jotain 1500 euroa vuoteen ihan tavallista vakuutusmaksua, vaikka vehkeellä ei ajeta kuin kauniina päivinä ja silloinkin älyttömän rauhallisesti. En varmaan pitkään pidä sitä vakuutuksessa, en raaski.
Harmi sinänsä, kun sitä viksuinta vehjettä ei raaski pitää vakuutuksessa :I
Guzzi kuulemma toimii
Pitäisi käydä hakemassa maahantuojan hoidosta pois.
Vikaa oli ja ei ollut. TPS:n säädöt pielessä, synkronit pielessä, ilmaruuvien asetukset pielessä ja lisäksi yksi bensaletku likistyksissä.
Jälkimmäinen kummastuttaa eniten.
Olivat kuitenkin vaihtaneet sytytystulpat, säätäneet paikat ja tankanneet, ja tämän jälkeen käyneet koeajolla. Pelaa kuulemma ok, mitä nyt vähän savuttaa. Voi olla karstat pakoputkien sisäpinnalta kun palavat pois.
Pientä ohivuotoa oli yhdessä venttiilissä, mutta jotenkin ei jaksa ottaa ressiä. Ehkäpä se siihen asettuu.
Vikaa oli ja ei ollut. TPS:n säädöt pielessä, synkronit pielessä, ilmaruuvien asetukset pielessä ja lisäksi yksi bensaletku likistyksissä.
Jälkimmäinen kummastuttaa eniten.
Olivat kuitenkin vaihtaneet sytytystulpat, säätäneet paikat ja tankanneet, ja tämän jälkeen käyneet koeajolla. Pelaa kuulemma ok, mitä nyt vähän savuttaa. Voi olla karstat pakoputkien sisäpinnalta kun palavat pois.
Pientä ohivuotoa oli yhdessä venttiilissä, mutta jotenkin ei jaksa ottaa ressiä. Ehkäpä se siihen asettuu.
Vänin värinöitä
Kaadoin tänään kaksi pulloa STP:n diesel injektoripuhdistinta tankkiin. On nimittäin ryhtynyt jotenkin värisemään moottori, niinkuin ei jokin sylinteri kävisi, niinkuin olisi jokin suutin juntturassa. Otapa siitä selvä.
Ehkä puhdistin puhdistaa jotain. Jos ei, niin sitten voisi koittaa Forten lientä. Jos ei sekään auta, niin mietitään sitten lisää.
Ostin myös moottorin sisäpuolen puhdistusliemet. On aika vaihtaa öljyt ja miksipä nyt sitten ei samalla huuhtelisi vanhoja gaggoja pois. Tuskinpa siitäkään pahasti haittaa on.
Väni kulki viime viikonloppuna Espoosta Poriin ja takaisin, oli practical-kisat, haulikolla ammuttiin. Menestys ei ollut mainittava, mutta sain mitattua kulutuksen: 12.1 litraa diiseliä satasella.
Ehkä puhdistin puhdistaa jotain. Jos ei, niin sitten voisi koittaa Forten lientä. Jos ei sekään auta, niin mietitään sitten lisää.
Ostin myös moottorin sisäpuolen puhdistusliemet. On aika vaihtaa öljyt ja miksipä nyt sitten ei samalla huuhtelisi vanhoja gaggoja pois. Tuskinpa siitäkään pahasti haittaa on.
Väni kulki viime viikonloppuna Espoosta Poriin ja takaisin, oli practical-kisat, haulikolla ammuttiin. Menestys ei ollut mainittava, mutta sain mitattua kulutuksen: 12.1 litraa diiseliä satasella.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Vaihteeksi pari sanaa Chevroletistä
Talvella mittasin matka-ajokulutuksen. Oli 11.3 litraa talvidiiseliä satasella. Näin ennenkuin kippasin RVS:t koneeseen.
Tänään mittasin "pk-seutukulutuksen", eli kehäteitä ja pienempiä, lyhyempiä ajoja. Laskeskelin tänään kulutukseksi 14.3 litraa satasella. Kuulostaa tietty sellaisenaan aika isolta numerolta, mutta jos sitä vertaa vaikkapa entisen BMW 535iA:ni taajamakulutukseen (19 litraa satasella!) ei se nyt niin paha ole.
Mieli tekisi ajaa RVS:t läpi myös vaihteistosta ja perästä ja sen jälkeen mitata kulutus uusiksi.
Tänään mittasin "pk-seutukulutuksen", eli kehäteitä ja pienempiä, lyhyempiä ajoja. Laskeskelin tänään kulutukseksi 14.3 litraa satasella. Kuulostaa tietty sellaisenaan aika isolta numerolta, mutta jos sitä vertaa vaikkapa entisen BMW 535iA:ni taajamakulutukseen (19 litraa satasella!) ei se nyt niin paha ole.
Mieli tekisi ajaa RVS:t läpi myös vaihteistosta ja perästä ja sen jälkeen mitata kulutus uusiksi.
Guzzihomma etenee, ehkä
Kävin juuri viemässä Jackalin maahantuojan hoiviin.
Tavoitteena on selvittää, onko ECU ehjä tai sekaisin. Jos sekaisin, saako sen "nollattua".
Jos ECUn saa toimivaksi, on homma siltä osin ok ja pyörä tulee baanalle samantein.
Jos ECUa taas ei saa toimivaksi, on todennäköisin korjaava toimenpide pistää pyörään autsralialainen "myecu", "The fully built and test - $620".
Alkuperäistä ECUa ei voi säätää eikä parametrisoida, mutta MyECU sen sijaan on runsaasti säädettävissä. Tarvetta olisi: Tuplatulpat, avarat kanavat, isommat venttiilit ja laskettu puristus aiheuttavat varmasti tarvetta säätää sekä kipinöinnin ajankohtaa että seoksen muodostamista.
Ehkäpä jo ensi viikolla tiedän mikä Jackalia kiusaa.
Tavoitteena on selvittää, onko ECU ehjä tai sekaisin. Jos sekaisin, saako sen "nollattua".
Jos ECUn saa toimivaksi, on homma siltä osin ok ja pyörä tulee baanalle samantein.
Jos ECUa taas ei saa toimivaksi, on todennäköisin korjaava toimenpide pistää pyörään autsralialainen "myecu", "The fully built and test - $620".
Alkuperäistä ECUa ei voi säätää eikä parametrisoida, mutta MyECU sen sijaan on runsaasti säädettävissä. Tarvetta olisi: Tuplatulpat, avarat kanavat, isommat venttiilit ja laskettu puristus aiheuttavat varmasti tarvetta säätää sekä kipinöinnin ajankohtaa että seoksen muodostamista.
Ehkäpä jo ensi viikolla tiedän mikä Jackalia kiusaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)