Talvi tulee

Palautin viikonloppuna omistajalleen lainassa olleen Honda CBR600F3:n. Pari astetta oli plussa kun vein pyörän ajamalla Hyvinkäälle talvilepoon.
Pari juttua jäi vähän vaiheeseen, ja näistä lienee hyvä jutella pyörän omistajan kanssa:
- Noisekillerin tuunaus. Nyt rajoittaa liikaa, ja aiheuttaa pahan kuolleen kohdan vääntökäyrään
- Nokkaketjun kiristin. Ehkä sen voisi vielä vaihtaa jossain vaiheessa?
Ihan peruskelpo pyörä. Toivotan omistajalle menestystä pyörän kanssa!
Tänään 21.10.2014 vein Suzukin tallille lepoon rapsakassa nollassa asteessa. Onneksi keli oli sentään kuiva. Mittarissa on 77415 kilometriä takana ja vaikka kuinka monta edessä.
Sen verran vähän tuli mittariin täytettä tänä kesänä, etten taida edes öljyjä vaihtaa talvea vasten.
Pari muuta juttua kuitenkin voisi talven aikana katsoa:
- Olisi syytä hankkia tuoreet renkaat. Nykyiset ovat kivikovat, eli eivät enää kulu, mutta eivät sitten juuri mitään pidäkään.
- Oikea peili pitäisi kehitellä jostain ja jotenkin
- Jarruvalon katkaisija kaipaa hieman hellää huolenpitoa
- Jarrunesteet ja keulaöljyt voisi vaihtaa talven aikana.

Molempia pyöriä olisi hyvä käyttää talvella reilun kuukauden välein, mieluusti ihan lämpimäksi. Kumpikin kun ovat kaasaripelejä, niin olisi hyvä että bensa pysyy kierrossa eikä kuivetu kaasuttimiin tukkien kanavia. Tottakai akkua pitää ladata pitkin talvea muutamakin kerta.

Suzuki tuotu ajamalla kotiin

Yksi sytytyspuola vielä lakkasi toimimasta pyytämättä ja yllättäen, mutta sai korvattua geneerisellä puolalla ja etuvastuksilla :)

Suzuki tuli siis eilen ajamalla pajalta kotiin, muutaman kymmentä kilometriä. Lämmintä oli muutama plus-aste, ja pyörä rokkasi kuin hirvi. Tai siis toi eleettä ja siististi kotiin.

Ensi kesänä voisi odottaa monta mukavaa kilometriä.

Repe vaihtoi vielä pääsuuttimet 10 pykälää suurempiin, kas kun nykyinen bensa ei ole enää samaa tavaraa, mille paikat on aikanaan mitoitettu. Lakkasi yläkierroksilla nikottelu siihen paikkaan.

Geneerinen puola korvaamassa alkuperäistä

Muutama etuvastus

Muista vehkeistä vaihteeksi

Olen käynyt töissä (55 km per suunta) lähinnä Smartilla tämän kesän. Halpa on ajaa, kun se kulkee melkein pelkällä hajulla.
Viikko takaperin Smart kuitenkin varoitti että kytkimelle pitäisi tehdä jotain: Mittaristoon, siihen kohtaan missä normaalisti näkyy A, P, R, 1, 2, 3, 4, 5 tai 6 ilmestyi kolme vaakaviivaa. Internet-lähteiden mukaan tämä on vahva indikaattori siitä että kytkin on finaalissa tai kytkimen servomoottorissa on varat loppu, tai jossain siellä suunnalla on piuha huonosti.
Minkäs teet. Sen verran hankala homma etten uskalla itse yrittää huoltaa.

Guzzi taas käy ja kukkuu, mutta nokkaketkun kiristäjä saattaa olla lopussa. Kun vaihtaa vedolta työnnölle, kuuluu moottorin etuosasta hieman siihen viittaavaa ääntä.

Guzzissa palasin suunnilleen alkuperäisiin syttykarttoihin. Nyt kone tuntuu vähemmän väkivaltaiselta, mutta ehkäpä kipinä on nyt paremmin kohdallaan, eikä ainakaan liian aikaisella.

Guzziin pistin fillarin mittarin, kun alkuperäisen mittarin tripin nollaus on ollut särki jo pidempään. Lisäksi näyttää siltä että alkuperäinen mittari näyttää jonkin verran liikaa, ainakin nopeutta.

Suzuki alkaa palata elävien kirjoihin

Oma ymmärrys loppui Suzukin kanssa alkukesästä, joten vein sen tutulle gurulle (Reima Puuska, Klaukkala) ihmeteltäväksi. Gurulla oli kiireitä, joten Suzukiin päästiin puuttumaan vasta vastikään. Vaan hyvä että vein ...

Diagnoosin ensimmäisessä vaiheessa viikko, pari takaperin sain kuulla, että:

- ilmavuotoja
- kaasuttimen ohuet kanavat vieläkin tukossa.
- bensapinnat liian alhaalla

Tänä aamuna kuulin loput:

- kaikki venttiilit kantoivat.

Sain tänään raporttia pajalta.

- Aiemmin oli puristus 10 ja 7, nyt on 11+ ja 11+.
- Aiemmin savutti ja yski, nyt ei.
- Aiemmin tyhjäkäynti jäi kierroksille toisinaan, vaan ei jää enää.

Pakoputket oikeassa asennossa.

- Aiemmin toinen sylinteri oli välillä mukana ja välillä ei. Nyt molemmat rokkaavat.

Kaasuttimet saivat soodaa ja lisää, vahvempaa ultraääntä, ja bensapinnat säädettiin kohdalleen.

Venttiilien säätöpalat vaihdettiin ohuempiin, ja niinpä alkoi kone toimimaan niinkuin se on tarkoitettu.

Äänenvaimentimet laitettiin myös kunnolla paikoilleen, oikeaan asentoon. Nyt pyörään saa sen mukana tulleet sivulaukut kiinni, ja koko paketti näyttää itse asiassa oikein hyvältä.

Reima on yksi niitä harvoja ihmisiä jotka tekevät ihan mitä vaan, siinä missä muut tekevät vain mitä osaavat. Reiman projekteista voisi kirjoittaa kirjan, tai pari, ja sisältöä piisaisi. Reiman saa kiinni vaikka sähköpostilla: reima.puuska@gmail.com